Rurikin dynastia

Rurikin dynastia (ven. Династия Рюриковичей Dinastija Rjurikovitšei) oli hallitsijasuku, johon kuului ruhtinaita, suuriruhtinaita ja myöhemmin tsaareja (Moskovassa) ja kuninkaita (Galitsiassa) 800–1600-luvuilla. Heidän uskottiin olleen myyttisen Rurik-viikingin jälkeläisiä. Myöhemmin dynastia hajosi useisiin sukuihin. Useimmat dynastian hallitsijoista hallitsivat Kiovan Rusia ja sen romahdettua useita sen jälkeisiä ruhtinaskuntia. Toinen haara, jotka olivat Rostislav Mihailovitšin jälkeläisiä, olivat paaneja eli ruhtinaita Unkarissa. Osa Rurikin dynastiaan kuuluvista hallitsi Liettuan suuriruhtinaskuntaa ja julisti valtansa ulottuvan Bulgariaan (Rostislav Mihailovitš) ja olivat Georgian kuningaskunnan, Itävallan herttuakunnan ja Steiermarkin kanssahallitsijoita. He myös saattoivat hallita Suur-Permin ruhtinaskuntaa ja Suur-Määriä. Hallitsijasuvun viimeiset hallitsijat olivat Venäjän tsaarit Fjodor I ja Vasili Šuiski. Dynastia hajosi 1600-luvun alussa.lähde?

Rurik
Jaroslav I Viisaan sinetti
Jaroslav I Viisaan sinetti
Perustaja Rurik
Viimeinen hallitsija Vasili IV
Perustamisvuosi 862
Hajoaminen 1610
Kansallisuus venäläinen
Dynastian perustaja Rurik ja hänen veljensä saapuvat Laatokankaupunkiin. Apollinari Vasnetsovin (1856–1933) maalaus.

Luettelo Venäjää hallinneista Rurikin dynastian jäsenistä

Kiovan ruhtinaat ja suuriruhtinaat

Vladimirin ruhtinaat ja suuriruhtinaat

Moskovan ruhtinaat ja suuriruhtinaat

Yhtenäisen Venäjän hallitsijat

Rurikin suvun geneettiset tutkimukset

FamilyTreeDNAn DNA-tutkimuksen mukaan Rurikin dynastian perustaja Rurik näyttää kuuluneen haploryhmään N1c1[1]. Kyseinen haploryhmä on kaikkein yleisin Itämerensuomalaisia kieliä puhuvien kansojen keskuudessa, kuten suomalaisten (60 %) ja balttien (40 %) sekä turkinsukuisten kansojen keskuudessa[2]. Suomalaisten tutkijoiden mukaan hallitsijasuvun kantaisä ei kuulunut itämerensuomalaisiin, sillä häneltä puuttuu DYS390=24-mutaatio, joka on nykyisillä itämerensuomalaisilla, vaan hänellä oli DYS390=23, ja tämä tarkoittaisi sitä, että hän luultavasti kuului johonkin pohjoisgermaanisia kieliä puhuvaan kansaan (varjagit).[3]

Muut geneettiset tutkimukset osoittavat, että Rurikin suvun jälkeläisten keskuudessa on kaksi suurta haploryhmää: Vladimir Monomahin jälkeläiset kuuluvat N1c1-ryhmään (130 henkilöä eli 68 %) ja prinssi Oleg I Tšenigov jälkeläiset (yhteensä 45 henkilöä eli 24 %) kuuluvat R1a- ja R1b-ryhmiin, jotka ovat slaaveilla, germaaneilla ja kelteillä tyypillistä haploryhmiä.lähde?

Katso myös

Lähteet

  1. Rurikid Dynasty DNA Project – News
  2. European Y-DNA haplogroups frequencies by country — Eupedia
  3. Stratification of Y-haplogroup N1c, Jaakko Häkkinen. August 5, 2010.(Archive.org, linkissä oleva linkki on vanhentunut)

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.