Ruotsin ulkoministeriö

Ruotsin ulkoministeriö (ruots. Utrikesdepartementet, UD) on yksi Ruotsin hallituskanslian yhdestätoista ministeriöstä (ruots. departement) ja suurin niistä. Ulkoministeriön alaisuudessa toimii yli 100 eri viranomaista, kuten suurlähetystöjä ja muita edustustoja, jotka yhdessä ulkoministeriön kanssa muodostavat Ruotsin ulkoasiainhallinnon.[1] Ulkoministeriön toimipaikka on vuodesta 1906 ollut Perintöruhtinaan palatsi Tukholmassa.[2]

Ruotsin ulkoministeriö toimii Tukholmassa Perintöruhtinaan palatsissa

Tehtävät

Ulkoministeriö koostuu pienemmistä yksiköistä, jotka käsittelevät juoksevia asioita ja valmistelevat hallituksen ulkopolitiikkaan liittyvää päätöksentekoa. Lisäksi ulkoministeriö ja sen alaisuudessa toimivat ulkomaanviranomaiset edustavat Ruotsia kansainvälisissä neuvotteluissa ja edistävät Ruotsin ulkopoliittisia ja taloudellisia etuja.[1]

Organisaatio

Ulkoministeriössä Tukholmassa työskentelee noin 750 henkilöä, ja koko ulkoasiainhallinnossa noin 2600. Ulkoministeriötä johtaa ulkoministeri (huhtikuussa 2021 Ann Linde). Korkeimpana virkamiehenä toimii valtiosihteeri, jonka titteli muista ministeriöistä – ja ulkoministeriön muista valtiosihteereistä – poiketen on hallitussihteeri (ruots. kabinettsekreterare). Ulkoministerin lisäksi ulkoministeriössä on kaksi muuta ministeriä, kansainvälisen kehitysyhteistyön ministeri (huhtikuussa 2021 Per Olsson Fridh) ja ulkomaankauppa- sekä pohjoismaisten asioiden ministeri (huhtikuussa 2021 Anna Hallberg), joilla molemmilla on myös valtiosihteeri.[1] Poliittisesti nimitettyjen ministerien ja valtiosihteerien lisäksi ulkoministeriössä on ei-poliittisia johtavia virkamiehiä: ulkoneuvoksia, joiden tehtävä on muotoilla ja ajaa johdonmukaista ulkopolitiikkaa, kansliapäälliköitä, jotka huolehtivat hallinnollisista asioista sekä oikeuspäällikkö, joka valvoo ministeriön toiminnan laillisuutta ja toimii hallituksen edustajana Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa.[3]

Ministerikanslia

Ministerikanslian muodostavat ulkoministeriön poliittinen johto (ministerit ja valtiosihteerit), poliittiset asiantuntijat, tiedottajat, virkamiehet ja apulaiset. Kanslia toimii ministerien apuna ja yhdistävänä linkkinä ministeriön johdon ja muun organisaation välillä.[3]

Yksiköt

Ulkoministeriössä toimii maantieteellisiä yksiköitä (esimerkiksi Afrikka-yksikkö, Amerikka-yksikkö ja EU-yksikkö)[4], aihepiiriyksiköitä (esimerkiksi eurooppalaisen turvallisuuspolitiikan yksikkö, YK-politiikan, konfliktien ja humanitääristen kysymysten yksikkö sekä kansainvälisen kauppapolitiikan ja EU:n sisämarkkinoiden yksikkö)[5] ja muita yksiköitä (esimerkiksi talousyksikkö, kiinteistö- ja logistiikkayksikkö sekä henkilöstöyksikkö).[6]

Ulkomaanedustus

Ulkomaanedustus koostuu noin sadasta ulkomaanviranomaisesta (käytännössä suurlähetystöistä) sekä konsulaateista. Ne edustavat Ruotsia maailmalla ja edistävät Ruotsin etuja. Ne myös seuraavat poliittisia tapahtumia ja taloudellista kehitystä kohdemaissaan, edistävät myönteistä maakuvaa ja auttavat pulaan joutuneita Ruotsin kansalaisia. Niissä maissa, joihin Ruotsi kohdistaa kehitysapua, ulkomaanedustuksen tehtäviin kuuluu myös valvoa ja ohjata tämä avun tehokasta ohjautumista.

Suurlähetystö on Ruotsin korkein diplomaattisen edustuksen muoto, joka sijaitsee aina pääkaupungissa ja toimii suurlähettilään johdolla. Näiden lisäksi Ruotsilla on pääkonsulaatteja, joissa työskentelee UD:n henkilökuntaa, sekä konsulaatteja, joita hoitavat palkattomat kunniakonsulit. Kunniakonsulin ei tarvitse olla Ruotsin kansalainen.

Lisäsi Ruotsilla on edustustoja ja edustajia kansainvälisissä yhteisöissä, kuten EU:ssa, YK:ssa ja OECD:ssä.[7]

Lähteet

  1. Utrikesdepartementets organisation Regeringen. 15.2.2021. Viitattu 25.4.2021. (ruotsiksi)
  2. Arvfurstens palats Statens Fastighetsverk. 9.10.2020. Arkistoitu 25.4.2021. Viitattu 25.4.2021. (ruotsiksi)
  3. Utrikesdepartementets ledning Regeringen. 10.9.2015. Viitattu 25.4.2021. (ruotsiksi)
  4. Utrikesdepartementets geografiska enheter Regeringen. 16.9.2020. Viitattu 25.4.2021. (ruotsiksi)
  5. Utrikesdepartementets funktionella enheter Regeringen. 16.9.2020. Viitattu 25.4.2021. (ruotsiksi)
  6. Utrikesdepartementets övriga enheter och funktioner Regeringen. 16.9.2020. Viitattu 25.4.2021. (ruotsiksi)
  7. Utrikesrepresentationen Regeringen. 14.4.2015. Viitattu 25.4.2021. (ruotsiksi)

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.