Ruotsin talous

Ruotsin talous perustuu voimakkaasti metalli- ja kemianteollisuuteen. Ennen teollistumista talous perustui rautamalmiin ja puuhun. Mineraalit ovat Ruotsille tärkeitä ja maa tuottaakin suurimman osan Euroopan malmivaroista. Merkittäviä vientituotteita ovat koneet, rauta, malmi, moottoriajoneuvot sekä metsätaloustuotteet.

Ikea on ruotsalaislähtöinen maailmanlaajuisesti tunnettu huonekalumyymäläketju.

Ruotsin bruttokansantuotteen muutos vuosina 1996–2006.

Puutavara, vesivoima ja rautamalmi ovat Ruotsin ulkomaankauppaan suuntautuvan talouden perustana.[1] Palvelualoilla on kuitenkin yhä tärkeämpi osuus maan taloudessa. Vuonna 2010 palvelusektori tuotti 71,5 prosenttia bruttokansantuotteesta ja työllisti 70,7 prosenttia työvoimasta.[1] Julkinen sektori muodostaa taloudesta suuren osan ja työllistää noin 30 prosenttia työvoimasta (2009).[2] Maan merkittävimmät luonnonvarat ovat sinkki, rautamalmi, kupari, lyijy, hopea, uraani ja puu. Merkittävimmät vientituotteet ovat vuorostaan koneet, moottoriajoneuvot, metsätaloustuotteet, rauta, teräs ja kemikaalit.[1] Työttömyyden on ennustettu pienenevän vuoden 2010 8,4 prosentista 7,5 prosenttiin 2011 ja edelleen 6,7 prosenttiin vuonna 2012.[3]

Maatalous tuottaa vain 1,9 prosenttia bruttokansantuotteesta ja työllistää prosentin työvoimasta. Se tuottaa ohraa, vehnää ja sokerijuurikasta sekä lihaa ja maitoa.[1] Maatilat ovat keskittyneet maan etelä- ja keskiosiin. Rakennemuutoksen myötä tilakoko on suurentunut keskimäärin 32 hehtaariin, tiloja on enää 75 000 (alle neljäsosa 1950-luvun tilamäärästä) ja monet ovat erikoistuneet. Myös metsätalous on merkittävää, ja maa on Kanadan jälkeen maailman toiseksi suurin havupuusta tehdyn sahatavaran viejä.[4]