Ruotsin jääkiekkomaajoukkue

Ruotsin jää­kiekko­maa­joukkue edustaa Ruotsia miesten jää­kiekossa. Ruotsi liittyi Kansainvälisen jääkiekkoliiton IIHF:n jäseneksi vuonna 1913.[2] Se on yksi kaikkien aikojen menestyneimmistä jää­kiekko­maa­joukkueista. Ruotsi on voittanut miesten jää­kiekossa kaksi olympia­kultaa ja 11 maailman­mestaruutta. Jääkiekon maailmancupissa Ruotsi ei ole saanut mitalia, mutta sen edeltäjä­turnauksessa Kanada-cupissa kylläkin. Vuoden 1996 maailman­cupissa Ruotsi hävisi väli­erissä, vuonna 2004 puoli­väli­erissä ja vuonna 2016 väli­erissä.

Ruotsi
Lempinimi Tre Kronor ('Kolme kruunua')
Liitto Svenska Ishockeyförbundet
Valmentaja Ruotsi Johan Garpenlöv
Eniten otteluita Jörgen Jönsson (285)
Eniten pisteitä Sven Tumba Johansson (186)
IIHF-ranking 5. (30.3.2022)[1]
Ensimmäinen ottelu

 Ruotsi 8–0 Belgia 
(Antwerpen, Belgia; 23. huhtikuuta 1920)

Suurin voitto

 Ruotsi 24–1 Belgia 
(Praha, Tšekkoslovakia; 16. helmikuuta 1947)

Suurin tappio

 Ruotsi 0–22 Kanada 
(Chamonix, Ranska; 29. tammikuuta 1924)

MM-kilpailut
Kultaa 11
Hopeaa 17
Pronssia 16
Olympialaiset
Kultaa 2
Hopeaa 3
Pronssia 4
Mitalit
Ruotsin joukkue ottelussa Valko-Venäjää vastaan maailmanmestaruuskisoissa vuonna 2014.
Ruotsin joukkue ottelussa Valko-Venäjää vastaan maailmanmestaruuskisoissa vuonna 2014.
Miesten jääkiekko
Olympiarenkaat Olympialaiset
Kultaa KultaaLillehammer 1994
Kultaa KultaaTorino 2006
Hopeaa HopeaaSankt Moritz 1928
Hopeaa HopeaaInnsbruck 1964
Hopeaa HopeaaSotši 2014
Pronssia PronssiaOslo 1952
Pronssia PronssiaLake Placid 1980
Pronssia PronssiaSarajevo 1984
Pronssia PronssiaCalgary 1988
Kanada-cup
Hopeaa HopeaaKanada-cup 1984
Maailmanmestaruuskilpailut
Kultaa KultaaSveitsi 1953
Kultaa KultaaNeuvostoliitto 1957
Kultaa KultaaYhdysvallat 1962
Kultaa KultaaItävalta 1987
Kultaa KultaaSuomi 1991
Kultaa KultaaTšekkoslovakia 1992
Kultaa KultaaSveitsi 1998
Kultaa KultaaLatvia 2006
Kultaa KultaaRuotsi / Suomi 2013
Kultaa KultaaSaksa / Ranska 2017
Kultaa KultaaTanska 2018
Hopeaa HopeaaTšekkoslovakia 1947
Hopeaa HopeaaRanska 1951
Hopeaa HopeaaRuotsi 1963
Hopeaa HopeaaItävalta 1967
Hopeaa HopeaaRuotsi 1969
Hopeaa HopeaaRuotsi 1970
Hopeaa HopeaaNeuvostoliitto 1973
Hopeaa HopeaaItävalta 1977
Hopeaa HopeaaRuotsi 1981
Hopeaa HopeaaNeuvostoliitto 1986
Hopeaa HopeaaSveitsi 1990
Hopeaa HopeaaSaksa 1993
Hopeaa HopeaaRuotsi 1995
Hopeaa HopeaaSuomi 1997
Hopeaa HopeaaSuomi 2003
Hopeaa HopeaaTšekki 2004
Hopeaa HopeaaSlovakia 2011
Pronssia PronssiaRuotsi 1954
Pronssia PronssiaNorja 1958
Pronssia PronssiaSuomi 1965
Pronssia PronssiaSveitsi 1971
Pronssia PronssiaTšekkoslovakia 1972
Pronssia PronssiaSuomi 1974
Pronssia PronssiaSaksa 1975
Pronssia PronssiaPuola 1976
Pronssia PronssiaNeuvostoliitto 1979
Pronssia PronssiaItalia 1994
Pronssia PronssiaNorja 1999
Pronssia PronssiaSaksa 2001
Pronssia PronssiaRuotsi 2002
Pronssia PronssiaSveitsi 2009
Pronssia PronssiaSaksa 2010
Pronssia PronssiaValko-Venäjä 2014

Ruotsi kuuluu jää­kiekon kuuden suurmaan joukkoon.[3] 2010-luvulla maa saavutti kolme kultamitalia maailmanmestaruuskilpailuista. Ruotsi oli vuonna 2021 kansain­välisen jää­kiekko­liiton IIHF:n ranking-listalla seitsemännellä sijalla.[4] Se oli Ruotsin kaikkien aikojen huonoin sijoitus. Ennen vuotta 2021 Ruotsi ei ollut myöskään koskaan pudonnut rankingissa kolmea sijaa edellisestä vuodesta. Alkuvuonna 2022 joukkue oli 5. sijalla[5]. Vuonna 2021 maassa oli 15 500 rekisteröityä miesjääkiekkoilijaa ja 363 jäähallia[2].

Historia

Ennen 2000-lukua

Ruotsin ensimmäisiin maailmanmestaruuksiin ovat vaikuttaneet varsin paljon poliittiset suhdanteet. Esimerkiksi toisen kultamitalinsa maa saavutti vuoden 1957 kisoista, joista puuttuivat Unkarin kansannousun vuoksi sekä Kanada että Yhdysvallat. Kun Ruotsi saavutti kolmannen mestaruutensa vuonna 1962 Colorado Springsissä, Neuvostoliitto ja Tšekkoslovakia eivät ottaneet kisoihin osaa. Maat protestoivat sitä, että Yhdysvaltain hallitus ei myöntänyt DDR:lle viisumeita. Toisaalta vuoden 1957 kisoissa Ruotsi voitti tuoreen olympiavoittajan Neuvostoliiton ja vuonna 1962 hallitsevan maailmanmestarin Kanadan. Vuoden 1987 mestaruuden Ruotsi saavutti kisoista, joissa olivat mukana kaikki merkittävät maajoukkueet.[6]

2000-luvun ensimmäiset vuosikymmenet

Helmi­kuussa 2006 Ruotsi voitti Suomen olympialaisten loppu­ottelussa maalein 3–2, minkä lisäksi Ruotsin maajoukkue saavutti ensimmäisenä maana samana vuonna myös maailman­mestaruuden.[7] Samalla vuoden 1994 olympia­kullan uusivat muun muassa Peter Forsberg sekä veljekset Jörgen ja Kenny Jönsson.

Vuodesta 2016 alkaen Ruotsin jää­kiekko­maa­joukkuetta valmensi Rikard Grönborg.[8] Nykyinen päävalmentaja on Johan Garpenlöv.[9]

2020-luvulla

Latvian maailmanmestaruuskilpailuissa vuonna 2021 Ruotsin maajoukkue jäi ensimmäistä kertaa ulos maailman­mestaruus­kilpailujen pudotus­peleistä. Maailmanmestaruuskilpailuissa pudotuspelejä on pelattu vuoden 1992 Tšekin maailmanmestaruuskilpailuista lähtien, ja Ruotsi on yltänyt useasti mitaleillekin. Prahan maailmanmestaruuskilpailuissa vuonna 1985, jolloin pelattiin vielä neljän joukkueen mitali­sarjaa, Ruotsi sijoittui kuudenneksi, eikä se näin ollen päässyt mukaan mitali­sarjaan. Tätä heikommin joukkue on sijoittunut vain vuoden 1937 maailmanmestaruuskilpailuissa jäädessään kymmenenneksi.[10]

Kaudesta 2022–2023 alkaen maajoukkueen valmentajaksi on määrä tulla Sam Hallam.[11] Hänen sopimuksensa on nelivuotinen.[11]

Sijoitukset

Olympialaiset

Kanada-cup/Maailmancup

  • 1976 – 4. sija
  • 1981 – 5. sija
  • 1984 – Hävisi loppuottelussa
  • 1987 – Hävisi välierässä
  • 1991 – Hävisi välierässä
  • 1996 – Hävisi välierässä
  • 2004 – Hävisi puolivälierässä
  • 2016 – Hävisi välierässä

Maailmanmestaruuskilpailut

*Vuodet, jolloin Ruotsi on ollut kisaisäntänä, on lihavoitu.

Latvia hyökkää Ruotsin maalille vuoden 2005 maailmanmestaruuskilpailuissa, Kenny Jönsson ja Thomas Rhodin puolustavat.

Jääkiekon maailmanrankingissa

  • 2003 – 2.[13]
  • 2004 – 2.
  • 2005 – 2.
  • 2006 – 1.
  • 2007 – 1.
  • 2008 – 3.
  • 2009 – 3.
  • 2010 – 3.
  • 2011 – 3.
  • 2012 – 4.
  • 2013 – 1.
  • 2014 – 1.
  • 2015 – 3.
  • 2016 – 5.
  • 2017 – 3.
  • 2018 – 2.
  • 2019 – 4.
  • 2020 – 4.[14]
  • 2021 – 7.
  • 2022, helmikuu – 5.[15]

IIHF Hall of Fameen valitut pelaajat

Kokoonpanoja

Lähteet

Viitteet

  1. World Ranking 30.3.2022. IIHF. Viitattu 2.4.2022. (englanniksi)
  2. IIHF Member National Association Sweden IIHF International Ice Hockey Federation. Viitattu 11.12.2021. (englanniksi)
  3. Big Six International Hockey Wiki. Viitattu 6.6.2021. (englanniksi)
  4. IIHF - World Ranking IIHF International Ice Hockey Federation. Viitattu 8.6.2021. (englanniksi)
  5. Suomi ensimmäistä kertaa jääkiekon maailmanrankingin kärkeen Jatkoaika.com - Kaikki jääkiekosta. Viitattu 19.5.2022.
  6. Honkavaara, Aarne ym.: Kaukalon leijonat, s. 118. US-Mediat Oy, 1989.
  7. Top 100 tarinat Story #8 (en)
  8. Tre Kronorin päävalmentaja vaihtuu – entinen NHL-pelaaja Garpenlöv korvaa Grönborgin 30.8.2018. Yle. Viitattu 20.9.2018.
  9. Tre Kronorin päävalmentaja vaihtuu – entinen NHL-pelaaja Garpenlöv korvaa Grönborgin Yle Urheilu. Viitattu 1.6.2021.
  10. Fiasko! Painajainen! Nolo tulos – Ruotsalaismedia ryöpytti Tre Kronoria Yle Urheilu. Viitattu 1.6.2021.
  11. IIHF - Sam Hallam future Tre Kronor coach IIHF International Ice Hockey Federation. Viitattu 11.12.2021. (englanniksi)
  12. https://www.iltalehti.fi/pekingin-olympialaiset-2022/a/7a7b0b2a-2f0c-40db-bda6-58cd4e9dc200
  13. IIHF Introduces World Ranking and Ranks Canada First in Men's and Women's Hockey www.hockeycanada.ca. Viitattu 22.8.2022. (englanniksi)
  14. IIHF - World Ranking web.archive.org. 26.4.2020. Arkistoitu 26.4.2020. Viitattu 16.12.2021.
  15. Suomi ensimmäistä kertaa jääkiekon maailmanrankingin kärkeen Jatkoaika.com - Kaikki jääkiekosta. Viitattu 24.4.2022.

    Aiheesta muualla


     

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.