Ruotsin Pommeri

Ruotsin Pommeri (ruots. Svenska Pommern, saks. Schwedisch-Pommern) oli vuosina 1630–1815 Ruotsin hallinnassa ollut alue, joka käsitti nykyisessä Pohjois-Saksassa sijaitsevan Etu-Pommerin.[1] Ruotsi sai Pommerin ruhtinaskunnan hallintaansa vuosien 1626–1629 Puolan sodan myötä. Myöhemmin kolmikymmenvuotisen sodan päättäneessä Westfalenin rauhassa Ruotsin haltuun tulivat vielä Etu-Pommeri, Rügenin, Usedomin ja Wolinin saaret sekä pieni kaistale Taka-Pommeria. Alueita ei liitetty varsinaisesti Ruotsiin, vaan ne säilyivät osana Pyhää saksalais-roomalaista keisarikuntaa. Hallitsijana toimivat kuitenkin Ruotsin hallitsijat valtakunnanruhtinaan arvonimellä.

Ruotsin Pommeri
Svenska Pommern
1630–1815
lippu vaakuna


Ruotsin Pommeri merkitty oranssilla
Valtiomuoto ruhtinaskunta
Pääkaupunki Stettin (1630–1720)
Greifswald (1720–1814)
Uskonnot luterilaisuus
Kielet alasaksa, saksa, ruotsi
Seuraaja  Preussin kuningaskunta

Paikallista hallintoa johtivat kenraalikuvernöörit. Virassa toimivat muun muassa Johan Banér (1638–1641), Lennart Torstensson (1641–1646), Arvid Wittenberg (1655), Carl Gustaf Wrangel (1648–1650, 1657–1676), Nils Bielke (1687–1698) ja Johan August Sandels (1813–1814).[1]

1700-luvun kuluessa Ruotsi menetti vähitellen hallinnassaan olleita alueita. Ruotsin Pommeri siirtyi Kielin rauhassa vuonna 1814 Tanskan hallintaan. Vuotta myöhemmin Wienin kongressissa se liitettiin Preussiin.[1]

Lähteet
  1. German States before 1918 R-Z WorldStatesmen.org. Viitattu 16.10.2021. (englanniksi)

    Katso myös

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.