Ruotsin Liivinmaa

Ruotsin Liivinmaa (ruots. Svenska Livland) oli osa Ruotsia vuodesta 1629 vuoteen 1721. Alue koostui nykyisen Viron eteläosasta ja Saarenmaasta, jonka Tanska oli luovuttanut Ruotsille Brömsebron rauhassa, sekä nykyisen Latvian pohjoisosasta eli Vidzemen alueesta.[1][2] Riika oli tuolloin Ruotsin valtakunnan toiseksi suurin kaupunki.

Ruotsin Liivinmaa Svenska Livland
1629–1721
lippu vaakuna
Ruotsin alueet Baltiassa 1600-luvulla
Monarkki	Kustaa II Aadolf (1629–1632) Kristiina (1632–1654) Kaarle X Kustaa (1654–1660) Kaarle XI (1660–1697) Kaarle XII (1697–1718) Ulriika Eleonoora (1718–1720) Fredrik I (1720–1721)
Pääkaupunki	Riika
Historia
– Ruotsi valloitti Liivinmaan	1621
– Altmarkin rauha	25. syyskuuta 1629
– Olivan rauha	23. huhtikuuta 1660
– suuri Pohjan sota	1700–1721
– Venäjän keisarikunta valoitti Liivinmaan	1713
– Uudenkaupungin rauha	30. elokuuta 1721
Edeltäjä	Tanskan Viro
Seuraaja	Venäjän keisarikunta
Infobox OK

Venäjän keisarikunta valloitti Ruotsin Liivinmaan suuressa Pohjan sodassa ja perusti vuonna 1710 Liivinmaan kuvernementin. Alue luovutettiin Venäjälle virallisesti Uudenkaupungin rauhassa vuonna 1721 Ruotsin Inkerin ja Ruotsin Viron kanssa.[1][2]