Ruotsi toisessa maailmansodassa

Ruotsi pysyi ulkopuolella toisesta maailmansodasta. Ruotsin maaperä ei joutunut sotatoimien kohteeksi eikä maa virallisesti osallistunut sotatoimiin rajojensa ulkopuolella. Toinen maailmansota heijastui kuitenkin puolueettomuuspolitiikkaa noudattaneeseen Ruotsiinkin. Ruotsin puolueettomuus toisen maailmansodan aikana on välillä asetettu kyseenalaiseksi.

Internointileiri
Ruotsalaisia vapaaehtoisia talvisodassa
Pajalan pommitusten tuhoja

Ruotsi alkoi noudattaa virallisesti puolueettomuuspolitiikkaa vuonna 1812. Taustalla vaikuttivat koetut tappiot Napoleonin ajan sodissa ja Suomen menetys Venäjälle Suomen sodassa. Ruotsi ei osallistunut ensimmäiseen maailmansotaan ja julistautui puolueettomaksi myös toisessa maailmansodassa Per Albin Hanssonin ollessa pääministeri. Antikommunismi oli voimakasta Ruotsissa jo ennen talvisotaa. Useita kommunisteja suljettiin pasifistien tavoin internointileireille Pohjois-Ruotsissa.[1] Kommunismin vastaisuus huipentui talvisodan loppuvaiheessa, kun kommunistien lehtipaino Norrskensflamman tuhottiin Luulajassa maaliskuussa 1940. Neuvostoliiton hyökättyä Suomeen talvisodassa Ruotsi ei virallisesti auttanut Suomea eikä esimerkiksi liittoutuneille sallittu kauttakulkua Ruotsin läpi. Epävirallisia teitä Ruotsista lähti kuitenkin useita vapaaehtoisia taistelemaan Suomen puolella hyökkääjää vastaan. Ruotsi lähetti myös apua erilaisten keräysten ja sotakaluston muodossa ja otti suomalaisia sotapakolaisia vastaan. Ruotsi toimi myös välittäjänä Suomen ja Neuvostoliiton välillä pyrkien saamaan näiden kesken rauhan.[2][3]

Ruotsin sodanaikainen toiminta herätti kritiikkiä. Johan Östlingin mukaan[4] kritiikki koostuu kolmesta eri perspektiivistä:

  1. Moraalinen kritiikki (yleinen kritiikki opportunistista oman edun tavoittelua vastaan, jonka tarkoituksena oli pitää Ruotsi ulkona sodasta keinolla millä hyvänsä)
  2. Kommunistinen kritiikki (natsiliittolaisuuden ja Ruotsin ”fasistisen historian” korostaminen)
  3. Ultranationalistinen kritiikki (saksalaismielisyyteen perustuva heikkouden ja opportunismin paheksunta)

Myöhemmin Ruotsi salli Norjan ja Tanskan vallanneille natseille kauttakulun Suomeen, joka alkoi valmistautua jatkosotaan. Virallisesti puolueeton Ruotsi kävi myös laajamittaista kauppaa natsi-Saksan kanssa. Ruotsin on sanottu olleen Saksan tärkeimpiä kauppakumppaneita Euroopassa.[5] Ruotsi myötäili Saksaa noudattamalla saksalaisia rotulakeja ja sulki Saksan kannalta ei-toivottuja ihmisiä internointileireille.[6][7] Ruotsi toisaalta myös vastaanotti esimerkiksi juutalaisia pakolaisia kuin myös baltteja. 1943 Ruotsi alkoi ottaa etäisyyttä akselivaltoihin ja lähentyi liittoutuneita.[8]

Toisessa maailmansodassa Suomea pommittaneet neuvostokoneet kävivät myös Ruotsin puolella pommittamassa. Muun muassa Pajalan kylä ja Tukholma kärsivät pieniä vahinkoja ja muutama henkilö loukkaantui pommituksissa. Neuvostoliiton mukaan pommitukset olivat vahinko, jotka johtuivat lentäjien eksymisistä. Virallinen selitys hyväksyttiin ja Neuvostoliitto maksoi Ruotsille 40 000 Ruotsin kruunua korvauksina. Myös Ruotsin laivat joutuivat satunnaisesti iskujen kohteiksi.[9]


Lähteet
  1. Mikaberidze, Alexander: Atrocities, Massacres, and War Crimes [2 volumes]: An Encyclopedia, s. 109. ABC-CLIO, 2014. ISBN 9781598849257. Teoksen verkkoversio (viitattu 14.3.2023).
  2. Ruotsi talvisodassa Historian opiskelijain liitto. Viitattu 14.3.2023.
  3. Sprague, Martina: Swedish Volunteers in the Russo-Finnish Winter War, 1939-1940, s. 179. McFarland, 2010. Teoksen verkkoversio (viitattu 14.3.2023).
  4. Stenius, Henrik; Österberg, Mirja & Östling, Johan: Nordic Narratives of the Second World War: National Historiographies Revisited, s. 132-136. Nordic Academic Press, 2011. Teoksen verkkoversio (viitattu 14.3.2023).
  5. Aryo, Makko: Ambassadors of Realpolitik: Sweden, the CSCE and the Cold War, s. 33. Berghahn Books, 2016. Teoksen verkkoversio (viitattu 14.3.2023).
  6. Rantala, Jyri: Ruotsi nöyristeli natsi-Saksaa Yle. 5.4.2006. Viitattu 14.3.2023.
  7. Roiha, Juhani: Ruotsi telkesi keskitysleireihinsä Natsi-Saksalle hankalia henkilöitä Turun Sanomat. 3.9.2008. Viitattu 14.3.2023.
  8. [https://www.archives.gov/research/holocaust/finding-aid/civilian/rg-84-sweden.html RG 84: Sweden State Department and Foreign Affairs Records] National Archives. Viitattu 14.3.2023.
  9. Why did the Soviet Union bomb neutral Sweden during World War II? Nord News. 5.4.2021. Viitattu 14.3.2023.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.