Yleisurheilun Suomi–Ruotsi-maaottelu

Suomi–Ruotsi-maaottelu eli Ruotsi-ottelu on vuosittainen Ruotsin ja Suomen joukkueiden välillä käytävä yleisurheilumaaottelu, joka sisältää naisten, miesten, ja nuorten alle 18-vuotiaiden poikien ja tyttöjen kilpailusarjat. Vuonna 1925 ensimmäisen kerran järjestetty maaottelu on 2000-luvulla mahdollisesti ainoa säännöllisesti järjestetty kahden maan välinen yleisurheilukilpailu. Suomessa sitä kutsutaan yleisesti nimellä Ruotsi-ottelu ja Ruotsissa vastaavasti nimellä Finnkampen. Suomenruotsalaiset puolestaan käyttävät nimitystä Sverigekampen.

Maaottelu 2013 Tukholmassa.

Joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta maaottelu on pidetty vuorovuosin kummassakin maassa. Suomessa kilpailupaikkana on perinteisesti ollut Helsingin Olympiastadion ja Ruotsissa Tukholman Olympiastadion. Vuodesta 1999 vuoteen 2012 maaottelu järjestettiin Ruotsissa Göteborgin Ullevilla, kunnes vuonna 2013 palattiin jälleen Tukholmaan. Helsingin Olympiastadionin korjaustöiden vuoksi Suomessa maaottelut pidettiin vuosina 2016–2020 Tampereella Ratinan stadionilla.

Historia

Päätös Suomen ja Ruotsin välisten maaottelusuhteiden avaamisesta tehtiin elokuussa 1924, jolloin kolme urheilumiestä eli SVUL:n puheenjohtaja Aksel Ek, SFI:n kunniapuheenjohtaja Uno Westerholm sekä Ruotsin urheilun valtakunnanliiton varapuheenjohtaja Gösta Malmgren kokoontuivat Helsingissä Esplanadin Kappelissa. Suomi oli jo avannut yleisurheilumaaottelukosketuksen Ranskan kanssa kesällä 1923. Puheenjohtaja Ek totesi myöhemmin maaotteluasiaan liittyen[1]:

»Suomi ja Ruotsi ovat Pohjolan voimakkaimmat yleisurheilumaat ja keskinäinen voimanmittaus tulee muodostumaan jännittäväksi.»

Ensimmäinen Suomi–Ruotsi-yleisurheilumaaottelu pidettiin 5.–6. syyskuuta 1925 Helsingin Eläintarhan kentällä ja katsojia oli 21 000. Tuolloin siihen osallistuivat vain miehet.[1] Maaottelua käytiin kahden vuoden välein aina vuoteen 1931, jolloin 800 metrin juoksussa urheilijoiden välinen käsirysy johti hylkäämisiin. Seuraava maaotteluvuosi oli vasta 1939. Mahdollinen syy muodostuneeseen taukoon oli Paavo Nurmen julistaminen kilpailukelvottomaksi kansainvälisiin yleisurheilukilpailuihin. Kansainvälisen yleisurheiluliiton neuvoston (s.o. hallituksen) ruotsalainen puheenjohtaja Sigfrid Edström ajoi omatoimisesti ja kansainvälisen yleisurheiluliiton säännöistä tukea saamatta päätöksen Nurmen osallistumisen kieltämisestä Los Angelesin Olympialaisissa IAAF:n hallituksen kokouksessa Suomen Urheiluliittoa (SUL) ja Nurmea kuulematta 3.4.[2] ja 30.7.1932[3]. Säännöt urheilijan diskvalifioimiseksi tehtiin vasta olympialaisten jälkeen Kansainvälisen urheiluliiton (IAAF) kongressissa (yleiskokouksessa), jossa Edström ja neuvoston sihteeri Bo Ekelund edustivat Ruotsia. Ilmianto Nurmen osallistumiskieltoon tuli Amerikan urheiluliiton puheenjohtajalta Avery Brundagelta.[4] [5] SUL:n puheenjohtaja Urho Kekkonen kertoi tämän tapauksen seurauksena maiden välisen yleisurheilusuhteiden tulleen katkeamispisteeseen.[6] Suomalaisten katkeruutta lisäsi Nurmen tapauksessa vielä tietoisuus Nurmen menestysmahdollisuudesta olympiamaratonilla, koska Nurmi oli juossut kesäkuun lopussa lyhyen maratonin maailmanennätyksen.

Kesällä 1939 uudelleen avatun Suomi–Ruotsi-maaottelukosketuksen jälkeen Vuoden 1940 maaotteluun osallistui kolmantena maana Saksa,[7] mutta tämän jälkeen vuosien 1941–1944 ottelut jouduttiin sodan vuoksi perumaan. Vuosittain käytävä maaotteluperinne alkoi vuonna 1945, joskin miesten maaotteluja ei ollut vuonna 1949 ja Helsingin olympiavuonna 1952. Naiset osallistuivat maaotteluun ensimmäisen kerran vuonna 1951. Nuorten Suomi–Ruotsi-maaottelut aloitettiin vuonna 1970.

Kannustus

Rehtiin yleisurheilumaaotteluun ovat perinteisesti kuuluneet reippaat kannustushuudot molempien maiden osalta. Esimerkit 1930-luvulta suomalaisen huutosakin huutamana:

   Hakkaa päälle Suomen poika, naapurit ei meitä voita.
   Kiitos pojat, eilisestä. Tänään ei nyt Ruotsi kestä.

tai

   Tehkää päivän suuri työ,
   ettei Ruotsi meitä lyö.
   Sisu luja, tahto suuri,
   siinä Suomen suojamuuri.

ja vastaavasti ruotsalaisen huutosakin huutamana:

   Hejaa Sverige, ni springa,
   vi ska hurra, vi ska vinna.

Kilpailulajit (aikuisten maaottelut)

Nykyään kussakin lajissa aikuisten maaotteluissa kumpaakin maata edustaa kolme urheilijaa. Lajeista jaetaan pisteitä urheilijoille sen mukaan, miten he sijoittuvat, ensimmäiselle 7, toiselle 5, kolmannelle 4, neljännelle 3, viidennelle 2 ja kuudennelle 1. Viesteissä voittaja saa 5 pistettä ja toiseksi tullut 2 pistettä. Ilman tulosta jääneille ei pisteitä jaeta. Tasatuloksen sattuessa jaetun sijan ja jakamatta jääneiden sijojen pisteet jaetaan tasan, esimerkiksi jos neljänneksi sijoittuu kolme kilpailijaa, saa kukin 2 pistettä.

Vuonna 2021 ottelun pisteisiin laskettiin ensimmäisen kerran mukaan moniottelijoiden välillä käyty kolmiottelu (lajeina tuolloin korkeushyppy, kuulantyöntö, 100/110 m aitajuoksu).[8][9]

Kävelyjä ei oteta mukaan maaottelupisteitä laskettaessa vaan maiden välillä käydään erillinen kävelymaaottelu.

Tulokset
VuosiSijaintiMiesten
voittaja		TulosNaisten
voittaja		Tulos
1925Helsinki Suomi99–85--
1927Tukholma Ruotsi98–86--
1929Helsinki Ruotsi93–90--
1931Tukholma Suomi104–76--
1939Tukholma Suomi112–102 A--
1939bHelsinki Suomi113–101 B--
1940Helsinki Ruotsi111–103 A--
1940bHelsinki Ruotsi114,5-99,5 B--
1945Tukholma Ruotsi105–79--
1946Helsinki Ruotsi114,5–68,5--
1947Göteborg Ruotsi106–78--
1948Helsinki Ruotsi138–76--
1950Tukholma Ruotsi123–88--
1951Helsinki Suomi216–194 Ruotsi51–41Göteborg1951n
1952-- Ruotsi54-42Kööpenhamina1952n
1953Tukholma Ruotsi217–193 Ruotsi58–48Jyväskylä1953n
1954Helsinki Suomi207–202 Ruotsi64–42Eskilstuna1954n
1955Tukholma Suomi213–196 Ruotsi58–48Valkeakoski1955n
1956Helsinki Suomi209–201 Ruotsi62-45Borås1956n
1957Tukholma Suomi208–201 Ruotsi64–42Lahti1957n
1958Helsinki Suomi232–177 Ruotsi66–51Jönköping1958n
1959Göteborg Suomi209–200 Ruotsi64–53Vammala1959n
1960Helsinki Suomi216–194 Ruotsi67-50Linköping1960n
1961Tukholma Suomi220,5–189,5 Ruotsi68,5–48,5Kouvola1961n
1962Helsinki Suomi219–190 A Ruotsi70-48Värnamo1962n
1962kKarlsham Suomi120-94 B--
1963Tukholma Suomi220–190 Suomi61-57Pietarsaari1963n
1964Helsinki Suomi210,5–199,5 Ruotsi64–53Helsinki1964n
1965Tukholma Ruotsi210–200 Ruotsi65–52Tukholma1965n
1966Helsinki Ruotsi208,5–199,5 Ruotsi62–55Helsinki1966n
1967Tukholma Ruotsi212–198 Ruotsi66–51Tukholma1967n
1968Helsinki Suomi208,5–199,5 Ruotsi64–52Helsinki1968n
1969Tukholma Ruotsi212,5–195,5 Ruotsi75–60Tukholma1969n
1970Helsinki Suomi227–182 Ruotsi82–53Helsinki1970n
1971Göteborg Suomi224–183 Ruotsi71–64Göteborg1971n
1972Helsinki Suomi236,5–173,5 Suomi73–60Helsinki1972n
1973Tukholma Suomi223–187 Suomi77–69Tukholma1973n
1974Helsinki Suomi207–200 Suomi75–60
1975Tukholma Suomi214–191 Suomi94–62
1976Helsinki Suomi223–187 Suomi91–66
1977Tukholma Suomi221-188 Suomi86–69
1978Helsinki Suomi240–168 Suomi85–72
1979Tukholma Suomi214–194 Suomi80–77
1980Helsinki Suomi232–178 Ruotsi79–78
1981Tukholma Suomi214–196 Ruotsi81–75
1982Helsinki Suomi215–193 Ruotsi79–78
1983Tukholma Suomi234–176 Ruotsi83–74
1984Helsinki Suomi216–193 Suomi155–145
1985Tukholma Ruotsi219–185 Ruotsi166–156
1986Helsinki Ruotsi210,5–198,5 Ruotsi184–138
1987Tukholma Suomi210,5–197,5 Suomi165–157
1988Helsinki Suomi229,5–180,5 Suomi170–150
1989Tukholma Ruotsi213–197 Suomi184–138
1990Helsinki Suomi217–193 Suomi182–140
1991Tukholma Ruotsi226–183 Suomi197–147
1992Helsinki Ruotsi198–187 Suomi195–149
1993Tukholma Ruotsi215–192 Suomi198–144
1994Tukholma Ruotsi219–190 Suomi174–170
1995Helsinki Suomi213–196 Suomi196–146
1996Helsinki Ruotsi205,5–202,5 Suomi215–173
1997Tukholma Suomi207,5–198,5 Suomi223–165
1998Helsinki Suomi206–200 Suomi210–178
1999Göteborg Ruotsi210–198 Suomi212–175
2000Helsinki Ruotsi216–194 Suomi219–191
2001Göteborg Ruotsi218–185 Ruotsi213–197
2002Helsinki Suomi223–187 Ruotsi215,5–192,5
2003Helsinki Suomi205–203 Ruotsi208,5–201,5
2004Göteborg Ruotsi217–191 Ruotsi228,5–178,5
2005Göteborg Suomi212–197 Ruotsi230–179
2006Helsinki Suomi204–201 Ruotsi226–183
2007Göteborg Suomi203–199 Ruotsi219–189
2008Helsinki Suomi215–193 Ruotsi209,5–197,5
2009Göteborg Ruotsi208–200 Ruotsi213–197
2010Helsinki Suomi214–195 Ruotsi226–182
2011Helsinki Suomi206–194 Ruotsi225–182
2012Göteborg Ruotsi220–187 Suomi223–187
2013Tukholma Ruotsi235–173 Ruotsi215–195
2014Helsinki Ruotsi216–193 Ruotsi206–204
2015Tukholma Ruotsi231–179 Suomi213,5–193,5
2016Tampere Ruotsi210–200 Ruotsi213–197
2017Tukholma Ruotsi216–188 Ruotsi232,5–177,5
2018Tampere Suomi206–202 Ruotsi216–194
2019Tukholma Ruotsi228–181 Ruotsi217,5–192,5
2020Tampere Ruotsi206–201 Ruotsi221–186
2021Tukholma Ruotsi230–201 Ruotsi223,5–207,5
2022Helsinki Ruotsi227,5–204,5 Ruotsi225,5–205,5
Yht. Suomi 46–36 Ruotsi Suomi 25–47 Ruotsi

Muuta

Juha Vainio on tehnyt maaotteluja parodioivan huumorikappaleen ”Suomi–Ruotsi”. Kappaleen humoristisuus perustuu siihen, että Vainio on tarkoituksella tehnyt tekstit niin, etteivät ne rimmaa, esimerkiksi Hakkaa päälle meidän Jaska, Ruotsi on taas täysin lyöty!.

Lähteet
  1. Kappeliravintolasta alku ottelusarjalle. Helsingin Sanomat, 31.7.1975, s. 21. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 24.9.2021.
  2. Nurmi kilpailukelvoton. Helsingin Sanomat, 4.4.1932, s. 1. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 24.9.2021.
  3. Nurmi ei saa juossa olympialaisissa. Helsingin Sanomat, 30.7.1932, s. 4. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 24.9.2021.
  4. Totuus Nurmen jutusta ja sen ajamisesta Amerikassa. Helsingin Sanomat, 8.9.1932, s. 4, 7. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 24.9.2021.
  5. Totuus Nurmen jutusta ja sen ajamisesta Amerikassa. Helsingin Sanomat, 9.9.1932, s. 4. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 24.9.2021.
  6. Helsingin Sanomat 5.9.1932
  7. Raevuori, Antero: Talvisota ja olympiakisat 24.4.2013. Seura. Viitattu 22.5.2012.
  8. Suomi hyvävireisellä joukkueella Tukholmaan Ruotsi-otteluun – Salonen: ”Menestyminen vieraskentällä vaatii erityistä venymistä ja onnistumista” Yleisurheilu.fi. 30.8.2021. Viitattu 30.9.2021.
  9. Baas peittosi Hjelmerin ja juoksi huikean ennätyksen – Erkkola heitti lajivoiton – Lampelan ja Anderssonin kaksoisvoitto seiväshypyssä Yleisurheilu.fi. 4.9.2021. Viitattu 30.9.2021.

    Aiheesta muualla


    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.