Ruotana
Ruotana on suojärvi, joka sijaitsee Ruotanansuolla Säkylän Köyliössä Satakunnassa ja kuuluu Eurajoen vesistön Köyliönjärven alueen Mustaojan valuma-alueeseen.[2][1]
Ruotana | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Paikkakunta | Köyliö ja Säkylä |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Laskujoki | Ruotananoja [1] |
Järvinumero | 34.057.1.001 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 62,9 m [1] |
Rantaviiva | 1,638 km [2] |
Pinta-ala | 9,384 ha [2] |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
Maantiede
Ruotana on pinta-alaltaan 9,4 hehtaarin suojärvi, jonka pituus on 650 metriä ja suurin leveys noin 200 metriä. Järven keksikohdassa on 50-metrinen kaventuma, joka jakaa järven kahdeksi pyöreäksi altaaksi. Järven rantaviivaa on 1,6 kilometriä, joka on kokonaan suota. Se sijaitsee suuren Ruotanansuon keskellä, joka on ojitettu melko tiheästi lukuun ottamatta järven lounaiskulmassa olevaa pienempaa Rookinsuon aluetta. Laskuojan Ruotananojan luusua sijaitsee järven lounaiskulmassa ja se kulkee kaivettuna ojana suon laitaan suorana. Koivumäen pellolla se yhtyy Mustaojaan, joka kulkee ensin luoteeseen ja sitten etelään 6,5 kilometriä. Se virtaa Köyliönjärveen sen pohjoispäässä Järvenpään kylässä.[2][1]
Luonnonhistoriaa
Järven allas muodosti joskus jääkauden jälkeen pienen lahden, jonka suu alkoi maankohoamisen vuoksi kuroutua umpeen litorinamerestä. Tämä aiheutti järven suolapitoisuuden alenemisen ja esimerkiksi levien lajisto vaihtui makeavetisille järville tyypilliseksi. Lajiston muuttumisen alkuhetki on ajoitettu pohjasedimenttien kairauksella noin 5620–5500 eaa. ja täysin makeavetiseksi järvi oli muuttunut kairauksien perusteella 5180–5040 eaa. Sitä välivaihetta, jolloin järvessä on laimeaa murtovettä, kutsutaan kluuvifladaksi. Järvialtaan laskukynnys, joka erotti lopulta järven merestä, sijaitsi 62,9 metriä nykyisen merenpinnan yläpuolella.[3]
Lähteet
- Ruotana (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 16.04.2019.
- OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 29.10.2014.
- Eronen, Matti & al.: Rates of Holocene isostaric uplift and relative sea-level lowering of the Baltic in SW Finland based on studies of isolation contacts. Boreas, 2001, 30. vsk, s. 17–30. Oslo, Norja: John Wiley & Sons Ltd. ISSN 0300-9483. Artikkelin verkkoversio (pdf). Viitattu 10.6.2016. (englanniksi)
Joki ja meri: | |||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Lähivesistöt: |
Lapinjoen vesistö • Kokemäenjoen vesistö: Kokemäenjoen alue ja Loimijoen valuma-alue • Aurajoen vesistö • Mynäjoen veistö • Laajoen vesistö | ||||||||||||||
Sivujokia: |
Juvajoki • Pietarjoki • Köyliönjoki • Ahmasoja • Pyhäjoki • Yläneenjoki | ||||||||||||||
Järviä: |
|