Ruokovesi (Puumala)

Ruokovesi sijaitsee Saimaan toiseksi suurimman saaren Hurissalon eteläpuolella ja sen sulkee erilleen Suur-Saimaan laajasta järvenselästä rivi saaria. Suurimmat saaret ovat lännestä itään päin lukien Vekarasalo, Kyllölänsaari, Kärnäsalo, Otasalo ja Summalansaari. Summalansaaren viereen pohjoisessa työntyy Ruokotaipaleella kapeakantainen niemimaa, jota on vanhoissa kartoissa kutsuttu Pikku-Hurissaloksi (Lilla Hurissalo) [3]. Ruokoveden länsipäässä sijaitsee Tammovesi, joka työntyy etelään Vekarasalon ja Kyllölänsaaren väliin. Lahtimaisen salmen eteläpäässä on Terposalmi, josta pääsee Kuitinselälle. Tammoveden erottaa Ruokoveden pääaltaasta Männikkösalmi, joka on kavennettu pengertiellä, jossa on lyhyt silta. Männikönsalmen jälkeen pohjoiseen työntyy Puskinlahti. Kyllölänsaaren ja Otasalon välissä on etelään virtaava lahtimainen Kalliovesi, jonka eteläpää kapenee Otasalmeksi. Ruokoveden koillispää päättyy Ruokotaipaleella kapeaan 60 metriä leveään kannakseen. Sen takana on Ruokosalmi, joka johtaa Lietveteen. Veneilijä pääsee Vetojaolle valitsemalla Korpisalmen reitin Summalansalmen pohjoispuolelle. Siellä sijaitsee kapea Säimönen, jonka itäpäässä on pieni Kapiasalmi. Myös Summalansaaren ja Otasalon välissä on kapea Syväsalmi, joka johtaa Vetojaon Hankaveteen. Saarien eteläpuolella kulkee Saimaan syväväylä, joka lähestyy Liittokivenselältä saaristoa ja pujahtaa Kuitinselän ja Hampunsalmen läpi Yöveden puolelle. Tammoveden länsiosan kaventaa Kynäsaari ja Kaijatsaari. Saarien pohjoispuolella kulkee Salakoinsalmi ja eteläpuolella Sikoinleuansalmi.[1]

Tammovedellä on 20 saarta, joista Kynätsaari, Kerosaari, Jänissaaret ja Kulosensaaret ovat suurempia kuin muut luodot. Pääaltaan länsipäässä työntyy etelään salmi Kalliovesi, jossa on 14 saarta. Huomattavia ovat pohjoisosan Kapasaari, Pajusaari ja Pukkisaari. Kallioisniemi vaikuttaa saarelta, mutta sillä on kapea kannas Otasaloon. Pääallasta hallitsevat lännestä päin lukien Petääsaari, Lamposaari, Atrasaari, Riuttasaari, Korkiasaari, Mustikkasaari, Lehtosaari ja Nimetönsaari eli Eteissaari. Pääaltaassa on yhteensä noin 50 saarta. Säimösen salmessa on kymmenen saarta lisää, joista voidaan mainita pienet Tyrynsaari, Ruumissaari, Luhdanapansaari ja Lyytikkäsaari.[1]

Ruokovesi on varsin syvä. Sen pääallas on pohjastaan epätasainen, sillä syvänteiden vierestä kohoaa saaria reilusti vedenpinnan yläpuolelle. Petääsaaren länsipuolella on laaja syvänne, joka painuu 51 metrin syvyyteen, ja itäpuolella on yli 45 metrin syvänne. Atrasaaren ja Korkiasaaren välissä on laaja syvänne, joka yltää yli 60 metrin syvyyteen. Korkiasaaren pohjoispuolella on 42-metrinen syvänne. Muut pääaltaan syvänteet yltävät harvoin 30 metrin syvyyteen. Tosin Tammoveden suurin syvyys on 42 metriä. Sen syvännejako jatkuu etelään Hakolahdenselälle, missä on vielä toinen 40-metrinen syvänne. Kun salmi jatkuu eteenpäin yli 20-metrisenä, virtaa vesi täällä kevyesti eteenpäin. Otasalmi on matala salmi, mutta sen pohjoispuolella Kalliovedellä on yli 10 metriä syvää. Syvimmillään Kalliovesi on Pukkisaaren pohjoispuolella, missä se on 28 metriä syvä.[4][2][5][6][7]

Ruokoveden pohjoisrannoille siellä oleville vapaa-ajan asunnoille tulee tiet Hurissalon ja Ristiinan väliseltä yhdystieltä. Yhdystieltä on linjattu Ruokotaipaleelle johtava tie, joka jatkaa Liukkosenmäelle, Summalansaareen ja Otsasaloon. Saarissa sijaitsevat kulmakunnat Summala ja Ollila, jotka ovat lähinnä Ruokovettä. Kyllölänsaareen tulee Hurissalon Puskinsalosta Männikkösalmen ylittävä tie, joka jatkaa Kärnäsaloon. Vekarasaloon ei tule tietä. Puskinsalo on saarimainen niemi, jonka 65 metriä leveä kannas yhdistää sen muuhun Hurissaloon [3]. Ruokotaipaleen rannassa Nimettömänsaaren suojassa sijaitsee Ruokotaipaleen tanssilava [8].[1]

Kynäsaaren etelärannassa ja myös Repokuopanlahden Pataluodossa on hiidenkirnut.[1]

Ruokoveden eteläpuolella sijaitseva Otasalo on ollut asuttuna ainakin 1500-luvulta asti [9]. Aivan Ruokoveden länsipäässä Tammoveden Sikojenleuansalmessa on Vekarasalon saaren pohjoisrannalla hiekkaranta, johon on merkitty Mallaslinnoituksen muinaisjäännös. Täällä on sijainnut pieni varuskunta, joka toimi vuosina 1788–1790 Kustaa III:n sodassa Venäjää vastaan. Varuskunnassa sijaitsivat sotilaiden asunnot, jauhomakasiinit, tykkipatterit ja rintavarustukset. Kaijatsalon rannassa on upoksissa yksi ”ranetti”. Niemen ja Kaijatsaaren väliin rakennettiin siltaeste.[10]

Alueen ensimmäinen kanava Vuolteen kanava rakennettiin vuonna 1836 Hurissalon länsirantaan Kellariselän ja Tenhotinlahden välille. Se rakennettiin perkaamalla järvenpohja syvemmäksi ja leveämmäksi. Kanava oli mutkainen ja osin epäonnistunut hanke, mutta sen käyttöarvoa haluttiin parantaa yhdistämällä Ruokoveden pohjoisranta ja Pölöselkä toisiinsa Läpikiven kohdalta toisella kanavalla. Hanke raukesi kuitenkin siihen, kun vuonna 1877 Yövesi ja Louhivesi yhdistettiin Someenjärveä käyttäen Varkaantaipaleen kanavan ja Kirkkotaipaleen kanavan avulla.[3][11]

Hurissalosta rakennettiin ensimmäinen maantie Ruokotaipaleelle, joka valmistui vuonna 1956. Tietä jatkettiin eteenpäin Otasaloon yksityistienä 1969. Tien ylläpito siirtyi valtiolle vuonna 1978.[12]

Ruokovesi kuuluu Vuoksen vesistössä (vesistöaluetunnus 04) Suur-Saimaan alueella (04.1) Ala-Saimaan alueeseen (04.11), johon Ala-Saimaan lähialue (04.112) kuuluu. Se on tulkinnasta riippuen Saimaan järvenselkä tai järvenosa.[1][13]

Koska Ruokovesi sijaitsee Hurissalon eteläpuolella, voi siihen tulla virtavesiä vain Yöveden suunnalta, koska eteläisellä Saimaalla vedet virtaavat pääsääntöisesti pohjoisesta etelään päin. Yöveden suunnalta vesi virtaa Suur-Saimaan avonaisille järvenselille lähinnä Liiansaaren, Vekarasalon ja Hurissalon välisistä salmista. Osa vesistä tulee siten Tammoveteen, mutta vain pieni osa siitä ohjautuu Männikkösalmen silta-aukosta. Tuuliset kelit työntävät vettä välillä pohjoiseen, jolloin sitä tulee Ruokoveteen monesta salmesta yhtä aikaa. Muuten Ruokoveden vedenvaihtoon osallistuvat ympäröivien saarten harvat järvet ja lammet. Eteläiset saaret ovat pieniä ja vain Otsasalon Penttilänjärvi (10 ha) laskee Ruokoveden Kallioveteen. Ruokotaipaleen niemestä laskee pieni Tyrynlampi (4 ha) Säimöseen. Hurussalon järviä on toki enemmän, mutta saaren topografian vuoksi useat niistä laskevat pohjoiseen päin. Kuitenkin Puskinsalon järvet Haukkolampi (3 ha) ja Autilainen (7 ha) laskevat Tammoveteen, ja Matalalampi (2 ha) laskee Ruokoveden pääaltaaseen.[1][13]

• Korhonen, Henri: Mallaslinnoitus ja Liittokivi Kuivaisen-Lintusalon kierroksella 16.-17.9.2017