Ruokejärvi (Nokia)

Järvi on 550 metriä pitkä, 450 metriä leveä ja sen pinta-ala on 12 hehtaaria. Järvellä on kaksi järviallasta, joilla on hieman erilainen luonne. Pohjoisaltaassa sijaitsee luotomainen saari. Sen ympäristö on mäkistä metsämaastoa, jonka alavat osat ovat soistuneet. Rantaan päättyviä suomaita ei ole ojitettu, mutta etelärantaan laskeva metsäoja tuo Ilkan Pehkusuolta kuivatusvesiä. Toinen oja, joka myös tuo ojitetun suon kuivatusvesiä, laskee itärannan soistuneeseen metsään. Järven oma laskuoja lähtee järven länsipään lahdenpohjukasta ja se juoksee mäkien välissä mutkitellen laskien lopuksi Kalliojärveen. Veden laskennallinen viipymä järvessä on 1,2 vuotta, mikä johtuu sen tilavuuteen nähden pienestä valuma-alueesta. Järven rantaviivan pituus on 2,2 kilometriä. Rannat kuuluvat luonnonsuojelualueeseen, vaikka järvi ja sen ainoa saari eivät siihen kuulukkaan. Järvi on autio, mutta sen pohjoisrantaa seuraa suojelualueen kävelypolku ja järven eteläpäässä metsäautotie ohittaa rannan läheltä.[2][1][4]

Ruokejärven vedenlaatua on tutkittu vuosina 1978, 1982 ja 1991–2015. Kahdella ensimmäisellä tutkimuskerralla järven vesi oli erittäin hapanta ja järven puskurikyky happamoitumista vastaan oli hävinnyt. Vedenväri oli erittäin ruskeaa ja humuspitoista. Ruokejärvi kuuluu Alisenjärven reittiin, joka valittiin vuonna 1991 pääkohteeksi valtion happamoituneiden vesistöjen tutkimusprojektiin. Vuonna 1995 järven itäpuolisen rannan suolla suoritettiin kosteikkokalkitus. Tämän seurauksena järven happamuustaso nousi selvästi. Vuonna 2001 kalkitettiin järven eteläinen järviallas ja vuosina 2007 ja 2014 kalkittiin molemmat järvialtaat. Kalkitukset vaikuttivat jokaisella kerralla positiivisesti happamuustilanteeseen. Myös puskurikyky happamoitumista vastaan parani joksikin aikaa. Vuoden 2014 kalkitus muutti veden happamuustason normaaliksi ja järven puskurikyky palasi hyväksi. Veden ravinnetasot ovat vaihdelleet karujen tai lievästi rehevien järvien tasolla. Vuoden 2014 kalkitus alensi fosforipitoisuuksia hieman. Pohjoisessa järvialtaassa ei esiinny happitaloudessa ongelmia, mutta eteläisessä altaassa niitä on. Järven lämpötilakerrostuminen ei täyskierron aikana purkaudu täysin, sillä veteen on täällä sekoittunut kalsiumia. Pohjan lähellä oleva alusvesi onkin hapeton. Hapettomassa vedessä sedimenteistä liukenee ravinteita takaisin vedeen ja alusvesi onkin hyvin ravinnepitoista. Ruokejärven vesi on kalkituksen seurauksena hyvä.[3]

Ruokejärven ympäristö kuuluu Natura 2000 -verkostossa Nokian Kaakkurijärviin ja muodostavat siellä yhdessä itäisen Heinäjärven (osa), Ylisenjärven, Porrasjärven, Pienen Porrasjärven, Juottojärven ja Kalliojärven kanssa yhteisen enklaavin. Siihen kuuluvat myös osa Pitkäjärven ympäristöstä. Itse järviallas ei kuulu suojelualueeseen.[1][5]

Vuonna 1964 julkaistussa peruskartassa ei järveen laske mitään suo- tai metsäojia, mutta seuraavassa vuoden 1975 peruskartassa itäiselle suolle on johdettu kuivatusoja. Eteläpäähän on kaivettu suo-oja vasta vuoden 1991 peruskartan jälkeen. Järvi on ollut koko edellä mainitun ajan autio eikä sinne ole johtanut milloinkaan mitään muita kuin talviteitä.[6][7][8]