Ruokakesko

Seinäjoen Päivölän K-Citymarket.

Oulun Välivainion K-Supermarket.

K-Market Helsingin Kampissa.

Vanhaa myymäläilmettä edustava K-Kuukkeli Inarin kirkonkylällä.

K-Citymarket on suurinta myymälätyyppiä edustava ketjumuoto, hypermarket. Se myy päivittäistavaroiden lisäksi myös paljon käyttötavaroita. Ensimmäinen K-Citymarket avattiin Lahden Paavolaan vuonna 1971. Nykyisin (maaliskuussa 2020) Suomessa on yli 80 K-Citymarketia lähes 60 eri paikkakunnalla.

K-Supermarket on välityypin myymäläkoko. Ne ovat keskisuuria ja suuria päivittäistavarakauppoja. Ensimmäiset K-Supermarketit avattiin vuonna 1994, ja nykyisin niitä on Suomessa yli 200 kappaletta.

K-Market on lähikauppatyyppi, joita Suomessa on K-ruokakauppojen ketjuista eniten, noin 500. Ketju perustettiin vuonna 1993, kun Ruokakesko kokosi kauppansa valtakunnallisten ketjujen alle[3] K-Marketeja on toiminut myös Neste-huoltoasemien liikennemyymälöinä, mutta ne Neste-huoltoasemat, joissa toimi K-Market, muutettiin Neste K -asemiksi vuoden 2017 loppuun mennessä.[4]

K-ruokakaupat ovat perheyrittäjien ylläpitämiä. Kaikissa K-Citymarketeissa elintarvikkeiden myynnistä vastaa yksityinen kauppias ja käyttötavarapuolesta Kesko Oyj. K-citymarket Oy sulautui Ruokakeskoon helmikuun 2017 lopussa.[5]

K-Ruoka-ketjun logo

Nykyisin Ruokakesko toimii vain Suomessa, mutta aiemmin yhtiö on toiminut myös Virossa, Latviassa ja Venäjällä. Baltiassa Ruokakeskon myymäläketjuja olivat Citymarket, Säästumarket ja Supernetto. Säästumarket oli Viron suurin halpamyymäläketju, jonka Ruokakesko osti toukokuussa 2001. Baltian ensimmäinen Citymarket avattiin syksyllä 2001 Latvian Riikaan, ja helmikuussa 2002 ketju laajeni Viron Pärnuun.[9] Vuoden 2002 lopulla Virossa oli neljä Citymarketia (kaksi Tallinnassa, yksi Tartossa ja yksi Pärnussa), yli 40 Säästumarketia ja kaksi Supernettoa. Keskon osuus Viron päivittäistavaramarkkinoista oli tuolloin jo noin 20 prosenttia.[10] Samaan aikaan Latviassa oli kaksi Citymarketia ja yksi Supernetto.[11] Vuonna 2004 Ruokakesko oli Virossa jo alansa markkinajohtaja, ja maassa oli jo kuusi Citymarketia.[12] Vuoden 2005 alussa Ruokakesko ja ruotsalainen ICA fuusioituivat Baltiassa, jolloin muodostettiin yhteisyritys Rimi Baltic ja alueen K-ruokakaupat (yhdessä ICA-ruokakauppojen kanssa) muuttuivat Rimi Baltic -kaupoiksi.[13][14] Ruokakesko ja ICA omistivat yrityksen aluksi tasaosuuksin, mutta syksyllä 2006 ICA osti Keskon osuuden kokonaan.[15]

Pietarissa Venäjällä K-ruokakaupat käyttivät nimeä K-Ruoka (K-Руока). Pietarin ensimmäinen K-Ruoka avattiin joulukuussa 2012 Primorskin kaupunginosassa.[16] Vuoden 2015 lopulla Pietarissa oli jo yhdeksän K-Ruoka-myymälää.[17] Vuonna 2014 Ruokakeskolla meni Venäjällä yllättävän hyvin: niin myynti kuin asiakastyytyväisyystulokset olivat ylittäneet selvästi Keskon odotukset, ja muun muassa suomalaisilla tuotteilla on ollut kova kysyntä.[18] Jo kaksi vuotta myöhemmin liiketoiminta sujui selvästi huonommin, peräti seitsemän Pietarin yhdeksästä K-Ruoka-kaupasta oli tappiollisia.[19] Lokakuussa 2016 Kesko myi liiketoimintansa Venäjällä Lenta Ltd -nimiselle yritykselle.[20]

Ruokakeskolla on omia kaupan tavaramerkkejä, kuten Pirkka, K-Menu ja Euro Shopper sekä keväällä 2014 myyntiin tullut K-Citymarketin Tulikuuma-tuotesarja.

Muiden K-ryhmän liikkeiden tapaan Ruokakesko hyödyntää K-Plussa-korttia kanta-asiakasmarkkinoinnissaan.

Keskon elintarviketoimiala oli monta vuotta Suomen suurin elintarvikeketjujen yhdistelmä, mutta markkinajohtajan asema on siirtynyt S-ryhmälle. Kesko tasoitti tämän ostamalla Suomen Lähikaupan vuonna 2016.[21]