Ruojärvi (Parkano)

Järven pituus on 2,2 kilometriä, leveys 850 metriä ja sen pinta-ala on 113 hehtaaria. Se sijaitsee Leppäsjärven ja Vahojärven puolivälissä. Ympäristö on paikoin yli 20 metriä korkemapaa kuin Ruojärven vedenpinta ja siksi jotkut rannat nousevat vedestä korkeina rinteinä. Järven selkä muodostaa suuren osan järvestä. Pohjoisessa järvestä työntyy erilleen Ruonanlahti pitkän Kuoppasalmen päässä ja sen vieressä sijaitsee kapeasuinen Paulaanlahti. Etelässä erottuu hieman syvempi Majalahti. Järvessä on kolme saarta ja ne kuuluvat Ikaalisiin. Suurin saari on Takalansaari, joka on 120 metriä pitkä kalliosaari. Samalla alueella on myös kaksi pientä luotoa. Ainoa Parkanolle kuuluva saari sijaitsee Melajoen suussa.[2][1]

Järveä ympäröivissä metsissä on runsaasti ojitettuja soita, joiden vedet on johdettu Ruojärveen kymmenkunta ojaa myöten. Ainoa lampi, joka laskee suoraan järveen, sijaitsee luusuan vieressä. Lampi on noin 100 metriä pitkä ja nimetön. Näiden ojien merkitys järven vedenlaadulle jää marginaaliseksi, koska Ruojärveen laskee kaksi suurempaa jokea. Pohjoisesta laskee Ruonanlahteen Lehtijärvestä laskeva vuolle ja Lehtikoski, joka tuo järveen Samatinjoen valuma-alueen vedet. Kaakosta Tiililahteen laskee Melajoki, joka laskee Hankajärvestä ja tuo loput Aurejärven valuma-alueen vesistä. Ruojärven luusua sijaitsee järven lounaispäässä, josta alkava lyhyt Kalliokoski laskee noin kuusi metriä alempana Muuraslampeen ja sen jälkeen 1,6 kilometrin jälkeen ja 14 metriä alempana Leppäsjärveen.[2][1]

Rantaviivan pituus on 9,1 kilometriä. Karkeasti arvioiden noin neljäsosa rannasta on peltomaata ja loput metsää. Suota vaikuttaisi olevan vain luusuassa. Kallio pilkistää siellä täällä näkyviin mäkien rinteillä ja Karjohiedalla vaikuttaisi olevan hiekkaranta. Rantojen läheisyydessä sijaitsee kymmenen maatilaa ja rannoille on rakennettu kolmisenkymmentä vapaa-ajan asuntoa. Järven voi kiertää yhdysteitä 13275 ja 13289 pitkin poikkeamalla välillä eri kyläteille.[2][1]

Järvi on runsashumuksinen ja lievästi rehevöitynyt järvi, jonka vesi on hapanta. Järveä on tutkittu viimeksi vuosina 2000, 2014 ja 2015, joiden tuloksia tässä referoidaan. Mittauspiste sijaitsee selän keskellä olevan syvänteen kohdalla. Päällysvedessä liuenneen hapen määrä vaihtelee 9,5–10,6 mg/l (milligramma litrassa) ja hapen kylläisyysaste on noin 80%–90%. Humuksen suuri määrä aiheuttaa alusvedessä happikatoa, kun järvi on loppukesästä lämpötilakerrostunut. Hapettomuus liuottaa pohjasta ravinteita, jolloin esimerkiksi kokonaistypen pitoisuus nousee lähelle 800 μg/l (mikrogrammaa litrassa) ja kokonaisfosforin jopa 50–70 μg/l. Pintaveden kokonaistyppi pysyttelee aina välillä 400–700 μg/l ja kokonaisfosfori 15–25 μg/l. Veden happamuustaso eli pH on pintavedessä 5,5–6,3 ja alusvedessä 5,2–6,0. Pinnalla veden näkösyvyys on 0,8–1,6 metriä. Sameusluku päällysvedessä on 1,0–1,8 FNU ja alusvedessä 1,6–19 FNU.[2]

Järvi kuuluu osana opastettua melontareittiä Aurejärvi–Petäjäjärvi–Vahojärvi–Ruojärvi–Leppäsjärvi–Kyrösjärvi.[3]

• JärviWiki: Ruojärvi