Runosmäki
Runosmäki (ruots. Runosbacken) on kaupunginosa ja lähiö Turun pohjoisosassa noin neljä kilometriä keskustasta. Kaupunginosa kuuluu sekä Runosmäki-Raunistulan että Länsikeskuksen suuralueeseen.[2][3]
| Runosmäki | |
|---|---|
| Runosbacken | |
 Kaupungin kartta, jossa Runosmäki korostettuna. Turun kaupunginosat |
|
| Kaupunki | Turku |
| Suuralue | Runosmäki-Raunistula ja Länsikeskus |
| Kaupunginosa nro | 60 |
| Väkiluku | 7 000 (Asuin-Runosmäki)[1] |
| Postinumero(t) | 20360 |
Runosmäen lähiöön kuuluvat vanhan Runosmäen lisäksi Palli, Kiikku ja Aurinkolaakso.[4] Runosmäen lähiön eteläosassa oleva Pallin alue kuuluu hallinnollisesti Kaerlaan, mutta toiminnallisesti Runosmäen lähiöön.[5]
Tilastollisessa ”Asuin-Runosmäessä” oli 6 977 asukasta vuonna 2016.[3]
Runosmäessä on pääosin 1970-luvulla rakennettuja kerrostaloja, joita on sittemmin peruskorjattu. Runosmäki on mukana Turun kaupungin lähiöparannusprojektissa.lähde?
Historia
Alun perin lähiön alueelta jaettiin tontteja Urakoitsijat Oy:lle ja Rakennus Oy:lle, mutta vuonna 1970 myös Taso Oy sai oman alueensa. Samalla Urakoitsijat ja Rakennus saivat lisää maata rakennettavaksi. Urakoitsijat Oy:n ja Rakennus Oy:n tilauksesta Risto Mäkitalo teki alueen asemakaavaluonnoksen, joka hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 1968. Ensimmäinen asemakaava vahvistettiin jo seuraavana vuonna, ja sen pohjalta alettiin rakentaa alueen länsiosia. 1970 asemakaavaa hieman muutettiin. Itäisen alueen asemakaava vahvistettiin 1972. Yksinomaan kerrostaloalueeksi suunniteltu Runosmäki oli Turun suurin rakennuskohde 1970-luvulla.[6]
Viimeinen alun perin suunnitelluista kolmesta päiväkodista rakennettiin vuonna 1988. Lähiötä täydennettiin pohjoispuolelta Aurinkolaakson asuinkorttelialueella 2000-luvun vaihteessa.[7]
Korkeimmillaan Runosmäen lähiön asukasluku oli 1980-luvun alussa, jolloin asukkaita oli yli 9 000; vuonna 2012 siellä asui noin 7 300 ihmistä.[8]
Väestö
Vuoden 2016 lopussa asukkaita oli 6 977; suomenkielisiä oli 5 679, ruotsinkielisiä 116 ja muita 1 182.[9]
Runosmäki–Raunistula-suuralueella asui samana ajankohtana 12 900 suomenkielistä, 336 ruotsinkielistä ja 1 519 muuta.[9]
Vuonna 2020 asuin-Runosmäen noin 7000 asukaan väestöstä noin 80 % oli suomenkielisiä. [1]
Palvelut
Alueella on muun muassa kolme päivittäistavarakauppaa, kaksi anniskeluravintolaa, kebab-ravintola, kioski, sosiaali- ja terveyskeskus, apteekki, vanhainkoti, kirjasto, nuorisotalo ja liikuntatiloja.
Tällä hetkellä Runosmäessä on yksi koulu; Turun Lyseon koulu (luokat 1.-9.). Aikaisemmin Runosmäessä toimi Nunnavuoren koulu, jossa olivat luokat 3.–6. sekä Runosmäen koulu eli ”pikkukoulu”, jossa olivat luokat 1.–2. Koulut kuitenkin yhdistettiin, jonka jälkeen toimittiin Nunnavuoren koulun tiloissa Runosmäen koulun nimellä vuoden 2014 loppupuolelle saakka, kunnes se lakkautettiin.[10] Koulurakennus puretaan syksyn 2020 aikana.[11] Koulun kanssa samassa rakennuksessa oli Runosmäen kirjasto, joka toimii väistötiloissa Runosmäen nuorisotalossa.[12]
Runosmäkiseura
Runosmäessä on vuodesta 1972 asti toiminut kaupunginosayhdistys Runosmäkiseura. Runosmäkiseura ry. perustettiin 16.11.1972 edistämään kotiseututoimintaa Runosmäen kaupunginosan alueella. Seura julkaiseen neljä kertaa vuodessa ilmestyvää Ruutiset-kaupunginosalehteä. Yhdistyksen puheenjohtajana on toiminut vuodesta 2008 Jorma Helsten.[13][14]
Ympäristö
Piiparinpolku on kävelykatumainen suora katu, joka on Turun Lyseon ja Mustalammen välillä. Mustalammelta Nättinummeen päin mentäessä Piiparinpolku muuttuu Pillipiiparinpoluksi. Mustalammen vieressä on leikkipaikka ja huvimaja. Nunnavuoren kuntorata on 1,7 km pitkä, ja sen sisällä on pirunpelto, joka on yksi Turun luonnonsuojelualueista.[15] Runosmäessä on sienenmuotoinen Parolanpuiston vesitorni.
Runosmäen nimistön aiheena ovat Suomen sotaväki, ruotujakolaitos ja Vänrikki Stoolin tarinat.
Kulttuurissa
Runosmäki on tapahtumapaikkana Dome Karukosken Tyttö sinä olet tähti -elokuvassa, jossa päähenkilöt käyvät paikallisessa Runostuopissa.
Myös elokuvassa Bayoneta - Viimeinen isku päähenkilö käy Runostuopissa.
Liikenneyhteyksiä Runosmäkeen
- 18 Runosmäki - Keskusta - Harittu
- 34 Runosmäki - Keskusta - Uittamo - Ilpoinen (viikonlopun yölinja)
- 73 Saramäki - Räntämäki - Runosmäki - Kärsämäki (koululaislinja)
- 80 Runosmäki - Pernon telakka (työmatkalinja ma-pe)
- 88 Runosmäki - Länsikeskus (asiointilinja ma-la)
Tampereen valtatien varressa Pohjoiskaaren risteyksessä on pikavuoropysäkki.
Lähteet
- Saarinen, Samuli: Runosmäen rakennettu kulttuuriympäristö (pdf) 1.9.2014. Turun kaupunki. Viitattu 20.8.2016.
Viitteet
- Runosmäen aluekehittämisen tavoitteet ja monitoimitalohankkeen hankinta- ja kumppanuusperiaatteiden hyväksyminen ah.turku.fi.
- Turun kaupunginosat ja palvelualuejako Turun karttapalvelu. Viitattu 25.10.2018.
- Turun kaupungin tilastollinen vuosikirja 2017 (s. 21, ”Asuin-Runosmäki”) turku.fi. Viitattu 25.10.2018.
- Runosmäki Runosmäki.com. Viitattu 4.2.2008. [vanhentunut linkki]
- Saarinen, s. 6
- Saarinen, s. 4-5
- Saarinen, s. 6-7
- Saarinen, s. 4
- VÄESTÖ IÄN JA KIELEN MUKAAN ALUEITTAIN 31.12.2016 – BEFOLKNINGEN EFTER ÅLDER OCH SPRÅK OMRÅDESVIS 31.12.2016 Turun kaupungin tilastollinen vuosikirja - Statistisk årsbok för Åbo stad. Turun kaupunki. Viitattu 20.8.2017.
- Runosmäen koulu lakkautetaan jo jouluna Turkulainen. Arkistoitu 20.8.2017. Viitattu 8.1.2016.
- Runosmäen koulun purkutyöt alkamassa Turun kaupunki. Viitattu 22.9.2020. [vanhentunut linkki]
- Runosmäen kirjasto turku.fi. Viitattu 22.9.2020.
- Runosmäkiseura ry. Runosmäkiseura. Viitattu 31.3.2021. (englanniksi)
- Runosmäki parantaa vanhaa mainettaan – turkulaiset äänestivät aktiivisimmaksi kaupunginosaksi Turkulainen. 20.12.2019. Viitattu 31.3.2021.
- Ihatsu, Katja: Kivikkoinen pirunpelto syntyi tuhansia vuosia sitten 19.7.2006. Turun Sanomat. Viitattu 23.7.2012.
Aiheesta muualla
- Runosmäki (Arkistoitu – Internet Archive)
- Runosmäkiseura ry