Runkolinja

Runkolinja (ruots. stomlinje) tai runkobussilinja on linja-autolinja, joka pyrkii muistuttamaan raideliikennettä tiheine vuoroväleineen ja hieman tavallisia busseja harvempine pysähdyksineen.[1] Reitillä voidaan hyödyntää myös liikennevaloetuuksia.[2] Runkobussilinjoja perustetaan sinne, missä kysyntää on paljon, mutta ei tarpeeksi raideliikenteelle, kuten raitioliikenteelle tai pikaraitiotielle.[2] Runkolinjojen päätepisteet sijoitetaan yleensä raideliikenteen solmukohtiin.[1] Yhdessä lähijuna- ja metroliikenteen kanssa runkolinjat muodostavat julkisen liikenteen runkoverkon.[2] Runkolinjan bussit ja pysäkit tunnistaa omasta tunnusväristään. Helsingin seudun liikenteessä tunnusväri on oranssi. Runkolinjoilla käytetään avorahastusta, eli linja-autoon voi nousta keskiovista näyttämättä lippua kuljettajalle. Linjoilla käytetään kuitenkin satunnaisia lipuntarkastajia. Kaikista joukkoliikennevälineistä liputta matkustavia on runkolinjoilla eniten.[3]

Runkolinjoja on 2010- ja 2020-luvuilla otettu Helsingin seudulla käyttöön 12 kappaletta: 20, 30, 40, 200, 300, 400, 500, 510, 550, 560, 570 ja 600. Ensimmäinen runkolinja, Westendistä Itäkeskukseen liikennöivä 550, perustettiin vuonna 2006. Sitä kutsuttiin Jokeri-linjaksi vuoteen 2013 asti, kunnes se sai nimityksen runkolinja. Linjan 550 matkustajamäärät ovat suuret, ja se muutetaan pikaraitiotie Raide-Jokeriksi. Runkolinjoja on käytössä myös Tampereella.[4]

Runkolinja, bussimetro ja superbussi

Runkolinja-nimitystä saatetaan käyttää päällekkäin bussimetron ja superbussin kanssa. Jälkimmäiset yleensä kuitenkin viittaavat selkeästi vahvemmin muusta liikenteestä eroteltuihin bussijärjestelmiin. Superbussien määritelmänä voidaan pitää omia kaistoja ja kaksinivelistä kalustoa.[4] Runkolinja ei vaadi omaa kulkuväylää, vaan linjoilla voi olla vaihtelevasti sekaliikenneosuuksia, bussikaistaosuuksia ja oman kulkuväylän osuuksia.[5] Toisaalta runkolinjaa varten saatetaan kuitenkin toteuttaa muusta liikenteestä selkeästi eroteltuja ratkaisuja: esimerkiksi linjaa 560 varten rakennettiin Haltialaan joukkoliikennekatu ja vain busseille tarkoitettu Paloheinäntunneli.[6]

Katso myös

Lähteet
  1. Raide-efekti nostaa myös bussilinjan suosiota – näin toimii linjastosuunnittelu MustRead. 8.2.2021. Viitattu 26.11.2022.
  2. Runkoverkko Helsingin seudun liikenne. Viitattu 26.11.2022.
  3. Harmaala, Minna: Tiesitkö? HSL-lipun voi syynätä myös siviilipukuinen tarkastaja – Pummaajia löytyy heti tuplamäärä Vantaan Sanomat. 20.3.2023. Viitattu 20.3.2023.
  4. ”Paluuta autokaupunkiin” ei ole – Turulla on jo kiire toteuttaa suunnittelulimboon jääneet raitiotie ja runkobussilinjat Turun ylioppilaslehti. 22.1.2021. Arkistoitu 26.11.2022. Viitattu 26.11.2022.
  5. Miettinen, Henri: Runkobussi-, superbussi- ja bussimetrojärjestelmien ominaisuudet ja erityispiirteet (PDF) (s. 7) 8.5.2020. Aalto-yliopisto. Viitattu 26.11.2022.
  6. Marttinen, Vesa: Uusi bussilinja 560 ajaa täynnä Helsingissä ja tyhjänä Vantaalla Yle Uutiset. 31.8.2015. Viitattu 26.11.2022.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.