Rukajärven piiri
Rukajärven piiri oli Neuvosto-Karjalan paikallinen itsehallintoalue. Se muodostettiin 1920-luvun alussa entisen Aunuksen kuvernementin Rukajärven ja Kiimasjärven kunnista sekä Repolan kunnan itäosasta ja pienemmistä osista Kontokin, Jyskyjärven ja Tunkuan kuntia.
Vuonna 1926 Rukajärven piirin pinta-ala oli 7 748 km2 ja asukasluku 2 496, joista karjalaisia oli 2 376. Asukastiheys oli 0,32 as/km2. Piirin pinta-alasta oli metsää noin 70 %. Vuonna 1926 piiriin kuului 44 kylää, joista tärkeimmät olivat Rukajärvi, Kiimasjärvi, Luvajärvi, Korpilahti, Kuusiniemi, Nokeus ja Miinoa.
Rukajärven piirin alue laajeni 1930-luvulla, kun Repolan piiri liitettiin siihen. Vuonna 1933 piirissä oli 5 933 asukasta, joista karjalaisia oli 4 967.
Jatkosodan aikana Rukajärven piiri oli suomalaisten miehittämä vuosina 1941–1944. Rukajärven piiri lakkautettiin jatkosodan jälkeen ja liitettiin Segežan piiriin. Sittemmin suunnilleen entisestä Rukajärven piirin alueesta on muodostettu Mujejärven piiri (1966).
| Lakkautetut |
Kemijoen piiri • Kiestingin piiri • Kurkijoen piiri • Petrovskin piiri • Poventsan piiri • Pyhäjärven piiri • Repolan piiri • Rukajärven piiri • Šallan piiri • Seesjärven piiri • Soutjärven piiri • Sungun piiri • Suurlahden piiri • Säämäjärven piiri • Tunkuan piiri • Vepsän kansallinen volosti • Vieljärven piiri • Viteleen piiri • Äänisentauksen piiri |
|---|---|
| Leningradin alueeseen liitetyt |
Jääsken piiri • Koiviston piiri • Käkisalmen piiri • Raivolan piiri • Raudun piiri • Viipurin piiri |
| Murmanskin alueeseen liitetyt |