Ruisrääkkä

Ruisrääkkä (Crex crex) on maalaismaisemassa elävä rantakanalaji, joka taantui voimakkaasti 1900-luvulla.

Ruisrääkkä
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen
Suomessa:

Elinvoimainen [2]
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumalliset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Kurkilinnut Gruiformes
Heimo: Rantakanat Rallidae
Suku: Rääkät Crex
Laji: crex
Kaksiosainen nimi

Crex crex
(Linnaeus, 1758)
Ruisrääkän levinneisyys, pesimisalue keltaisella ja talvehtimisalue sinisellä
Ruisrääkän levinneisyys, pesimisalue keltaisella ja talvehtimisalue sinisellä
Katso myös

  Ruisrääkkä Wikispeciesissä
  Ruisrääkkä Commonsissa
Crex crex

Koko ja ulkonäkö

Ruisrääkkä on kooltaan 20–30 senttimetriä pitkä.[3][4] Sen höyhenpuku on väritykseltään harmaankellanruskea. Sillä on siniharmaa silmäkulmanjuova ja harmaat rinnansivut, naaraalla harmaa sävy on koirasta heikompi. Selkäpuolelta ruisrääkkä on voimakkaasti tummatäpläinen. Siivissä on punaruskeat laikut.[3]

Ruisrääkän soidinääni on kaksiosainen, sekunnin välein toistuva rääk-rääk, joka voi jatkua useita tunteja.[4] Muuten lintu on hiljainen.[3]

Vanhin suomalainen rengastettu ruisrääkkä on ollut vähintään 3 vuotta 3 kuukautta 24 päivää vanha.[5]

Levinneisyys

Ruisrääkkä pesii Euroopassa 45. leveysasteen pohjoispuolella napapiirille asti sekä Länsi-Aasiassa. Se on muuttolintu, joka talvehtii Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.[6] Pääesiintymisalueita ovat Venäjä, Baltian maat ja Valko-Venäjä. Suomessa koko Etelä-Suomessa, laulavien lintujen parimäärät vaihtelevat vuosittain ja alueittain. Euroopan pesimäkannaksi on arvioitu hieman vajaa 100 000 paria. Suomessa arvioidaan pesivän noin 7 000–12 000 paria. Laji on viime vuosikymmeninä runsastunut.[7]

Elinympäristö

Ruisrääkkä elää pelloilla ja laidunmailla, sekä kuivahkoilla ahoilla ja niityillä.[8] Sitä tavataan myös rantaniityillä ja jopa ruovikoiden reunavyöhykkeillä.

Ruisrääkkä tien reunassa

Lisääntyminen

Ruisrääkkänaaras munii 7–13 harmaa- ja vaalenruskeatäpläistä munaa, joita se hautoo 16–19 vuorokautta. Naaras hoitaa poikaset yksin.[4]

Ravinto

Ruisrääkkä syö lähinnä hyönteisiä. Myös nilviäisiä, matoja, pieniä sammakoita, pikkunisäkkäitä ja vihreitä lehtiä.[9] Ruisrääkän herkkua ovat myös perhosen toukat.

Lähteet
  1. BirdLife International: Crex crex IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 12.4.2014. (englanniksi)
  2. Jari Valkama: Ruisrääkkä – Crex crex Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
  3. Svensson, Lars: Lintuopas - Euroopan ja Välimeren alueen linnut, s. 56. Otava, 2010. ISBN 978-951-1-21351-2.
  4. Laine Lasse J.: Suomalainen lintuopas, s. 115. WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-26894-0.
  5. Lintujen ikäennätykset Luomus. 28.5.2019. Viitattu 19.7.2020.
  6. Ruisrääkkä, kesäyön narisija BirdLife Suomi. Arkistoitu 12.3.2012. Viitattu 28.3.2010.
  7. http://www.luontoportti.com/suomi/fi/linnut/ruisraakka
  8. BirdLife Suomen ruisrääkkäprojekti BirdLife Suomi. Arkistoitu 24.4.2010. Viitattu 28.3.2010.
  9. Ruisrääkkä 2010. LuontoPortti. Viitattu 28.3.2010.

    Aiheesta muualla

     

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.