Ruijannokiperhonen

Ruijannokiperhonen (Erebia medusa) on täpläperhosten heimoon ja heinäperhosten alaheimoon kuuluva pienehkö päiväperhonen. Ruijannokiperhonen esiintyy palearktisella alueella ja siitä on kuvattu useita alalajeja. Laji on rauhoitettu Suomessa 1. lokakuuta 2009 alkaen[2].

Ruijannokiperhonen
Uhanalaisuusluokitus
Suomessa:

Silmälläpidettävä [1]
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Päiväperhoset Papilionoidea
Heimo: Täpläperhoset Nymphalidae
Alaheimo: Heinäperhoset Satyrinae
Tribus: Satyrini
Suku: Nokiperhoset Erebia
Laji: medusa
Kaksiosainen nimi

Erebia medusa
(Denis & Schiffermüller, 1775)
Katso myös

  Ruijannokiperhonen Commonsissa

Levinneisyys

Ruijannokiperhosen nimialalaji (Erebia medusa medusa) esiintyy Keski- ja Etelä-Euroopan vuoristoista itään Vähään-Aasiaan ja pohjoisessa satunnaisesti Viroon asti. Alalaji Erebia medusa polaris esiintyy Fennoskandian pohjoisosissa. Muita alalajeja esiintyy Uralilla, Kaukasiassa ja Siperian kautta Amurille ja Kiinaan.

Fennoskandian alalaji esiintyy Norjassa ja Suomessa 68° pohjoispuolella. Suomessa lajia tavataan ajoittain runsaana Inarin–Utsjoen alueella ja yksi löytö on Enontekiöltä.

Koko ja ulkonäkö

Ruijannokiperhosen etusiiven pituus on yleensä 19–25 mm. Suomessa on mitattu siipien kärkiväliksi 33–41,5 mm. Naaraat ovat keskimäärin koiraita kookkaampia. Siipien yläpinnan pohjaväri on koirailla tummanruskea, naarailla hieman vaaleampi. Kirjaukset ovat niukkoja. Siipiripset ovat yksiväriset. Siipien yläpinnalla on kärjen lähellä valkoteräinen kaksoissilmätäplä, jonka ympärillä on punakeltainen rengas. Tämän lisäksi siivissä on vaihteleva määrä täpliä riippuen alalajista. Naarailla täplät ovat usein isompia ja kirjaukset laajempia.

Elinympäristö

Ruijannokiperhosen elinympäristöä ovat suomaasto, kosteat niityt ja avoin metsämaasto. Levinneisyysalueen pohjoisosissa laji esiintyy alangoilla, etelämpänä se on vuoristolaji, jota tavataan noin 2 000 metrin korkeudelle asti.

Alalaji Erebia medusa polaris esiintyy tunturien koivuvyöhykkeessä ja joenvarsiniityillä, merenpinnan tasosta 200–300 metrin korkeudelle asti.

Lentoaika ja elintavat

Lentoaika on toukokuusta heinäkuuhun riippuen esiintymisalueen leveysasteesta ja korkeudesta. Alalaji Erebia medusa polaris lentää Suomessa keskimäärin heinäkuun alkupuolella. Laji talvehtii toukkana kaksi kertaa, ensimmäisen kerran keskenkasvuisena ja toisen kerran täysikasvuisena.

Ravintokasvi

Toukan ravintokasveja ovat lampaannata (Festuca ovina), rantanurmikka (Poa palustris) ja lehtotesma (Milium effusum).

Lähteet
  • Olli Marttila, Tari Haahtela, Hannu Aarnio, Pekka Ojalainen: Suomen päiväperhoset. Tekijät ja Kirjayhtymä Oy, 1990. ISBN 951-26-3471-6.
  • Lionel G. Higgins, Norman D. Riley, suom. Olavi Sotavalta: Euroopan päiväperhoset. Kustannusosakeyhtiö Tammi, 1973. ISBN 951-30-2311-7.

Viitteet

Aiheesta muualla
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.