Rugby league

Pääartikkeli: Rugbyn historia

Kuten muiden vastaavantapaisten sukulaislajiensa, myös rugby leaguen historia kietoutuu tiiviisti yleiseen jalkapallon historiaan ja lajien yhteisiin esimuotoihin.

1800-luvulla silloista jalkapallon esimuotoa pelattiin yksityisissä oppilaitoksissa kussakin hieman omanlaisillaan säännöillä, suurin kahtiajako koski pallon kuljetustapaa joko käsin tai jaloin. Sittemmin kun tapahtui jako The Football Associationiin (Englannin jalkapalloliitto) ja Rugby Football Unioniin (RFU), saatiin molemmille muodoille omat, kirjoitetut sääntönsä.

Vuonna 1895 rugby ajautui sisäiseen kiistaan, ja Northern Rugby Football Union (NRFU) muodostettiin. Vaikka erimielisyyteen oli monia syitä, mm. se että tuohon aikaan hallitsevia joukkueita olivat pohjoisen työläisseurat lajia hallinnoineen yläluokan ärsytykseksi, oli suurimpana syynä palkkakysymykset. Etelän joukkueiden pelaajisto koostui pääasiassa ylä- ja keskiluokkaisista pelaajista eikä heille tarvinnut maksaa pelaamisesta, jolloin he säilyttivät amatööriasemansa, kun taas pohjoisen työläispelaajien oli hankalampaa yhdistää työnteko ja pelaaminen ja he saivat katsojatuloista korvauksia menetetystä työajasta. Vuonna 1895 RFU kielsi pelaamisen kentillä, joilla kerättiin katsojilta pääsymaksuja, ja samana vuonna 29. elokuuta 21 seuraa (sekä Stockport, joka osallistui kokoukseen puhelimen välityksellä), tapasivat hotellissa Huddersfieldissä ja perustivat NRFU:n. 15 vuoden aikana uuteen liittoon liittyi yli 200 seuraa. Vuonna 1906 NRFU teki sääntömuutoksia, joiden oli tarkoitus tehdä lajista yleisöystävällisempi, olivathan he riippuvaisia katsojatuloista. Vuonna 1922 nykyinen rugby league -nimi otettiin käyttöön.

Rugby leagueta pelataan suorakaiteen muotoisella kentällä, joka on tavallisesti kaksi kertaa leveytensä pituinen. Maalialueet sijaitsevat suorakulmion molemmissa päissä. Kun hyökkäävä joukkue kuljettaa pallon vastustajan maalialueelle ja käyttää sen maassa, joukkue saa neljän pisteen arvoisen tryn. Molempien kenttäpäätyjen keskellä sijaitsee H-kirjaimen muotoinen maalihaarukka, jota käytetään lisäpisteiden, pudotusmaalien ja rangaistuspotkujen suorittamiseen.

Kun joukkue on saanut tryn, saa se yrittää kahta lisäpistettä potkaisemalla pallo halutusta kohdalta kuitenkin samalta pitkittäissuuntaiselta linjalta jonka kohdalta maalilinja on ylitetty. Pudotusmaali eli droppi tehdään pelitilanteessa pudottamalla pallo maaliin ja potkaisemalla se maalihaarukan läpi. Pudotusmaali tuottaa yhden pisteen. Mikäli puolustavan joukkueen pelaaja syyllistyy sääntörikkomukseen, tuomitaan rangaistuspotku, joka suoritetaan rikkeen tapahtumapaikasta. Kuitenkin mikäli puolustava joukkue käyttää tilanteessa, jossa hyökkäävä joukkue olisi saanut tryn, sääntöjenvastaisia otteita, saa hyökkäävä joukkue yrittää maalintekoa maalipuiden alapuolelta.

Ottelussa kumpikin joukkue on vuorollaan hyökkäävä, jolloin se pitää palloa, sekä puolustava, jolloin se yrittää estää hyökkäävää joukkuetta tekemästä pisteitä. Hyökkäävän joukkueen on edettävä kentällä vastustajan maalialuetta kohti, jota se yrittää potkimalla palloa ja juoksemalla pakottamaan puolustuslinjaa perääntymään tai rikkomaan puolustuslinjan.

Hyökkäävällä joukkueella on kuusi yritystä tehdä piste. Puolustava joukkue taklaa pallollista pelaajaa. Kun pelaaja on kaadettu, koko puolustava joukkue kahta pelaajaa, joita kutsutaan nimellä marker, lukuun ottamatta siirtyy kymmenen metriä lähemmäs maalialuettaan. Jokaisella yrityksellä hyökkäävä joukkue siis pääsee lähemmäs maalialuetta. Mikäli kuudennenkaan yrityksen jälkeen hyökkäävä joukkue ei saa pisteitä aikaiseksi, puolustava joukkue aloittaa hyökkäysvuoronsa.

Nykyisin rugby leagueta harrastetaan yli 30 maassa, pääasiassa Euroopassa ja Oseaniassa. Laji on erityisen suosittu Australian, joka on lajin valtamaa, tietyissä osissa sekä Uudessa-Seelannissa. Australialla ja Uudella-Seelannilla on yhteinen ammattilaisliiga, NRL. Papua-Uudessa-Guineassa rugby leaguella on kansallislajin asema. Nykyään lajia harrastetaan myös monissa muissa maissa, kuten Argentiinassa, Georgiassa, Jamaikalla, Maltalla, Saksassa, Samoala, Tongalla ja Virossa.

MM-kisoja on järjestetty vuodesta 1954 lähtien, vuodesta 1975 saakka kaikki mestaruudet ovat menneet Australiaan. Australiassa rugby on suosituin laji Uudessa Etelä-Walesissa ja Queenslandissa, joissa noin puolet maan väestöstä asuu. Muilla alueilla ykköslaji on australialainen jalkapallo.

• States of Origins (Queensland / New South Wales) (Arkistoitu – Internet Archive)