Rubén Baraja

Baraja aloitti ammattilaisuransa kaudella 1993–1994 synnyinkaupunkinsa seurassa Real Valladolidissa ennen siirtymistään Atlético Madridiin.[2] Atléticon pudottua pääsarjasta kauden 1999–2000 päätteeksi Baraja siirtyi kahdella miljardilla pesetalla samalla kaudella Mestarien liigan loppuottelussa esiintyneeseen Valenciaan, joka etsi vahvistuksia keskikentälleen Gerardin ja Farinósin lähdettyä seurasta.[3] Ensimmäisellä Valencian-kautensa aikana Baraja teki myös ensiesiintymisensä Espanjan maajoukkueessa 7. lokakuuta 2000 Israelia vastaan pelatussa MM-karsintaottelussa, joka päättyi Espanjan 2–0-voittoon.[4] Valencia puolestaan selvitti tiensä uudelleen Mestarien liigan loppuotteluun, mutta jälleen tuloksena oli tappio, tällä kertaa rangaistuspotkukilpailussa Bayern Müncheniä vastaan.

Kaudella 2001–2002 Baraja oli voittamassa Valencian ensimmäistä sarjamestaruutta 31 vuoteen. Kesällä 2002 hän oli maajoukkueen mukana vuoden 2002 MM-kilpailuissa, jossa Espanjan tie katkesi rangaistuspotkukilpailuun venyneessä puolivälieräottelussa Etelä-Koreaa vastaan. Seuratasolla lisää menestystä tuli kaudella 2003–2004 Valencian voitettua sekä kotimaan sarjamestaruuden että Uefa-cupin, jonka loppuottelussa kaatui Olympique de Marseille maalein 2–0. Baraja otti osaa myös vuoden 2004 EM-kilpailuihin, jossa Espanjan karsiutui jo alkulohkovaiheessa tulevien loppuottelijoiden Portugalin ja Kreikan edettyä jatkoon.

Kesäkuussa 2011 Baraja aloitti valmennusuransa Gregorio Manzanon apuvalmentajana Atlético Madridissa.[5] Manzano valmennustiimeineen sai potkut Atléticosta joulukuussa 2011.[6]

Kesällä 2013 Baraja palasi Valenciaan ja aloitti seuran juniorijoukkueen päävalmentajana. Hän valmensi seuran nuoria kaksi kautta ja toimi lyhyesti myös reservijoukkueen päävalmentajana. Heinäkuussa 2015 Barajasta tuli Elchen päävalmentaja.[7] Baraja luotsasi seuran Segunda Divisiónissa sijalle 11. Kauden jälkeen hän jätti tehtävänsä.[8]

Marraskuussa 2016 Barajasta tuli Rayo Vallecanon päävalmentaja.[9] Rayo voitti vain kolme Barajan alaisuudessa pelaamistaan 12 sarjaottelusta ja vajosi Segundan putoamiskamppailuun. Hän sai potkut helmikuussa 2017.[10]

Joulukuussa 2017 Barajasta tuli Sporting Gijónin päävalmentaja.[11] Hän johdatti joukkueen Segundan nousukarsintoihin kauden päätteeksi, mutta oli itse sivussa nousukarsinnoista toimitsijakiellon vuoksi. Gijón hävisi nousukarsintojen välierissä Real Valladolidille.[12] Baraja sai potkut seurasta marraskuussa 2018, kun Gijón oli sarjassa vasta sijalle 14. Viimeiseksi jääneessä ottelussa joukkue kärsi tappion Real Oviedolle.[13]

Joulukuussa 2019 Barajan ura jatkui CD Tenerifen päävalmentajana.[14] Hän pelasti joukkueen putoamiselta Segundasta, mutta jätti tehtävänsä kauden jälkeen.[15]

Elokuussa 2020 Barajasta tuli Real Zaragozan päävalmentaja.[16] Hän sai kuitenkin heikkojen tulosten vuoksi potkut jo saman vuoden marraskuussa.[17]

Helmikuussa 2023 Baraja palasi vanhaan seuraansa Valenciaan, kun seura palkkasi hänet päävalmentajakseen.[18]

• Espanjan pääsarjamestaruus: 2002, 2004
• Espanjan cup: 2008
• Uefa-cup: 2004
• Uefa-supercup: 2004

• Rubén Baraja Valencia CF:n sivustolla (espanjaksi)
• Rubén Baraja Football Database -sivustolla (englanniksi)