Rovaniemen II hautausmaa

Rovaniemen II hautausmaa eli toinen hautausmaa on vuonna 1838 käyttöön otettu Rovaniemen seurakunnan hautausmaa. Se sijaitsee Vapaudenkadun varrella, heti Rovaniemen kirkon länsipuolella, ja sen yhteydessä on myös sankarihautausmaa.[1] Hautausmaa korvasi I hautausmaan, jonka käyttö oli loppunut vuonna 1837.[2]

Rovaniemen II hautausmaa
II hautausmaan sankarihaudat, taustalla Rovaniemen kirkko.
Sijainti	Vapaudentie 34, Rovaniemi
Koordinaatit	66°29′41.0″N, 25°43′35.0″E
Seurakunta	Rovaniemen seurakunta
Avattu	1838
Suljettu	1895 (pois aktiivikäytöstä)
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Infobox OKNimi-testi OK

Hautausmaan portinpylväässä oleva laatta.

II hautausmaa oli käytössä vuoteen 1895 asti, jonka jälkeen hautaukset siirtyivät Viirinkankaalle III hautausmaalle. Arvioidaan, että II hautausmaalle haudattiin aktiiviaikana noin 4 800 vainajaa. Aktiivikäytön jälkeen hautauksia on tehty vain sukuhautoihin ja hautausmaan yhteydessä olevalle sankarihautausmaalle, jolle tuli tarve talvisodan aikana. Sankarihautausmaalla on 609 talvi-, jatko- ja Lapin sodan sankarivainajan tai taistelussa kadonneen hauta. Sinne on haudattu myös myöhemmin Venäjältä löytyneitä sankarivainajia.[1] Rovaniemen seurakunnalla on sankarihautausmaat myös Auttin ja Viirin hautausmailla[3]; niihin on haudattu yhteensä 82 sankarivainajaa[4][5].

Hautausmaalla on kaksi julkista muistomerkkiä. Toinen on Wäinö Aaltosen veistämä vuonna 1964 paljastettu sankarihautojen muistomerkki Miehen kohtalo tunturin huipulla. Toinen on Ensio Seppäsen veistämä vuonna 1965 paljastettu muistomerkki, joka on omistettu evakkotaipaleella Ruotsissa vuosina 1944–1946 kuolleille rovaniemeläisille. Muistomerkin nimimuurissa on 279 nimeä.[1]

Rovaniemen kirkosta ja sen viereisistä I ja II hautausmaasta muodostuu yksi Museoviraston vuonna 2009 määrittelemistä valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.[6]