Rouskut
Rouskut (Lactarius) on laaja helttasienisuku. Ne muistuttavat usein ulkoisesti lähisukulaisiaan, samaan Russulaceae-heimoon kuuluvia haperoita, mutta eroavat siinä, että vioitettaessa ne vuotavat maitiaisnestettä, jonka väri vaihtelee lajin ja iän mukaan; tyypillisesti rouskujen maitiaisneste kuitenkin on valkoista. Rouskulajeja tunnetaan maailmasta yli 300, Suomesta noin 70. Rouskuja on hyvin monen kokoisia ja -värisiä. Rouskut kasvavat pääasiassa metsässä, usein puiden juurisieninä. Elo-syyskuu on parasta rouskuaikaa.
Rouskut | |
---|---|
Harmaarousku, huomaa maitiaisneste. |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumalliset Eucarya |
Kunta: | Sienet Fungi |
Kaari: | Kantasienet Basidiomycota |
Alakaari: | Avokantaiset Agaricomycotina |
Luokka: | Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes |
Lahko: | Russulales |
Heimo: | Haperot ja rouskut Russulaceae |
Suku: |
Rouskut Lactarius Pers. [1] |
Lajeja | |
|
|
Katso myös | |
Yleisinä ja satoisina rouskut ovat suosittuja ruokasieniä, joitain lajeja pidetään jopa herkullisina. Metsäntutkimuslaitoksen vuosina 2010-2012 tekemän tutkimuksen mukaan rouskut olivat suosituin ruokasieniryhmä, jota poimi yli 90% sienestäjistä.[2]
Monet rouskut ovat kuitenkin sellaisinaan kirpeitä tai lievästi myrkyllisiä aiheuttaen vatsanväänteitä, ja ne on ryöpättävä ennen syömistä. Haaparouskulle suositellaan viiden minuutin keittoaikaa, kangas- ja karvarouskulle 10 minuuttia.[3] Lakritsirouskun lievähkö myrkky ei välttämättä poistu ryöppäämällä, joten sen käyttämistä ei suositella. Lakritsirouskun tunnistaa kuitenkin helposti siitä, että sen maitiaisneste on kirkasta, eikä maitomaisen valkoista.[4] Mustarouskun on epäilty olevan karsinogeeninen.[5]
Jalorouskut
Nykytiedon valossa on rouskuista osa kuten kulta-, lehto-, liitu-, maito- ja pippurirousku katsottava eri sukuun kuuluviksi. Suvulle on annettu nimi jalorouskut (Lactifluus).[6][7]
Kauppasienet
Suomessa elintarviketurvallisuusvirasto Eviran määräyksellä 3/2007 määriteltiin haaparousku (Lactarius trivialis), kangasrousku (Lactarius rufus) ja karvarousku (Lactarius torminosus) kauppasieniksi. Kyseinen määräys oli voimassa 1.7.2012 saakka, jolloin kauppasieniasetus kumottiin. Tämän jälkeen Evira on pitänyt listaa suositeltavista sienistä.[8]
- Lactarius trivialis - haaparousku
- Lactarius rufus - kangasrousku
- Lactarius torminosus - karvarousku
Muut ruokasienet kuin kauppasienet
Ruokasieniä, joita ei ole määritelty kauppasieniksi ovat mm.
- harmaarousku
- isovoirousku
- kaarnikkarousku
- kalvashaaparousku
- kangaspalsamirousku
- keltahelttarousku
- keltarousku
- koivurousku
- korpirousku
- korpivoirousku
- kultarousku
- kuusenleppärousku
- kuusenvyörousku
- kääpiörousku
- lapinrousku
- lapinvuokkorousku
- lepikkorousku
- lutikkarousku
- maitorousku
- maksarousku
- mustarousku
- männynleppärousku
- männynrousku
- nokirousku
- nororousku
- nurmirousku
- oranssirousku
- pikkurousku
- pippurirousku
- pohjanrousku
- punarousku
- punatäplärousku
- pyökinrousku
- pähkinänrousku
- rahkarousku
- raidanrousku
- rusonurmirousku
- rutarousku
- savurousku
- sikurirousku
- sinappirousku
- sinileppärousku
- sinipunarousku
- suklaarousku
- suomurousku
- tammenrousku
- tammensavurousku
- torvivoirousku
- tunturipajunrousku
- vaivaispajunrousku
- valkokarvarousku
- vesikehärousku
- vihervoirousku
- viitapalsamirousku
- villakarvarousku
- villavoirousku
Lähteet
- Taksonomian lähde: Index Fungorum Luettu 3.9.2008
- Jari Miina, Mikko Kurttila ja Kauko Salo: Kauppasienisadot itäsuomalaisissa kuusikoissa – koealaverkosto ja tuloksia vuosilta 2010–2012 Metlan työraportteja 266. 2013. Viitattu 10.3.2017.
- Sienten käsittely Evira. Arkistoitu 12.3.2017. Viitattu 10.3.2017.
- Lakritsirousku Luontoportti. Viitattu 10.3.2017.
- Mustarousku Luontoportti. Viitattu 10.3.2017.
- Johanna Mehtola: Mikä rousku!. Suomen Luonto 6, 22.8.2019, s. 21. Suomen luonnonsuojeluliitto.
- Luontoportti:Kultarousku
- Kauppasienet Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Arkistoitu 13.3.2017. Viitattu 10.3.2017.
Aiheesta muualla
- Rouskut LuontoPortti. Viitattu 5.9.2020.
- Rouskut Markku Savela
- Luonnonvarakeskus (Luke): Metsiemme marjat ja sienet (Arkistoitu – Internet Archive)