Rouskut

Rouskut (Lactarius) on laaja helttasienisuku. Ne muistuttavat usein ulkoisesti lähisukulaisiaan, samaan Russulaceae-heimoon kuuluvia haperoita, mutta eroavat siinä, että vioitettaessa ne vuotavat maitiaisnestettä, jonka väri vaihtelee lajin ja iän mukaan; tyypillisesti rouskujen maitiaisneste kuitenkin on valkoista. Rouskulajeja tunnetaan maailmasta yli 300, Suomesta noin 70. Rouskuja on hyvin monen kokoisia ja -värisiä. Rouskut kasvavat pääasiassa metsässä, usein puiden juurisieninä. Elo-syyskuu on parasta rouskuaikaa.

Rouskut
Harmaarousku, huomaa maitiaisneste.
Harmaarousku, huomaa maitiaisneste.
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumalliset Eucarya
Kunta: Sienet Fungi
Kaari: Kantasienet Basidiomycota
Alakaari: Avokantaiset Agaricomycotina
Luokka: Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes
Lahko: Russulales
Heimo: Haperot ja rouskut Russulaceae
Suku: Rouskut Lactarius
Pers. [1]
Lajeja
Katso myös

  Rouskut Wikispeciesissä
  Rouskut Commonsissa

Yleisinä ja satoisina rouskut ovat suosittuja ruokasieniä, joitain lajeja pidetään jopa herkullisina. Metsäntutkimuslaitoksen vuosina 2010-2012 tekemän tutkimuksen mukaan rouskut olivat suosituin ruokasieniryhmä, jota poimi yli 90% sienestäjistä.[2]

Monet rouskut ovat kuitenkin sellaisinaan kirpeitä tai lievästi myrkyllisiä aiheuttaen vatsanväänteitä, ja ne on ryöpättävä ennen syömistä. Haaparouskulle suositellaan viiden minuutin keittoaikaa, kangas- ja karvarouskulle 10 minuuttia.[3] Lakritsirouskun lievähkö myrkky ei välttämättä poistu ryöppäämällä, joten sen käyttämistä ei suositella. Lakritsirouskun tunnistaa kuitenkin helposti siitä, että sen maitiaisneste on kirkasta, eikä maitomaisen valkoista.[4] Mustarouskun on epäilty olevan karsinogeeninen.[5]

Jalorouskut

Nykytiedon valossa on rouskuista osa kuten kulta-, lehto-, liitu-, maito- ja pippurirousku katsottava eri sukuun kuuluviksi. Suvulle on annettu nimi jalorouskut (Lactifluus).[6][7]

Kauppasienet

Suomessa elintarviketurvallisuusvirasto Eviran määräyksellä 3/2007 määriteltiin haaparousku (Lactarius trivialis), kangasrousku (Lactarius rufus) ja karvarousku (Lactarius torminosus) kauppasieniksi. Kyseinen määräys oli voimassa 1.7.2012 saakka, jolloin kauppasieniasetus kumottiin. Tämän jälkeen Evira on pitänyt listaa suositeltavista sienistä.[8]

Muut ruokasienet kuin kauppasienet

Ruokasieniä, joita ei ole määritelty kauppasieniksi ovat mm.

Lähteet
  1. Taksonomian lähde: Index Fungorum Luettu 3.9.2008
  2. Jari Miina, Mikko Kurttila ja Kauko Salo: Kauppasienisadot itäsuomalaisissa kuusikoissa – koealaverkosto ja tuloksia vuosilta 2010–2012 Metlan työraportteja 266. 2013. Viitattu 10.3.2017.
  3. Sienten käsittely Evira. Arkistoitu 12.3.2017. Viitattu 10.3.2017.
  4. Lakritsirousku Luontoportti. Viitattu 10.3.2017.
  5. Mustarousku Luontoportti. Viitattu 10.3.2017.
  6. Johanna Mehtola: Mikä rousku!. Suomen Luonto 6, 22.8.2019, s. 21. Suomen luonnonsuojeluliitto.
  7. Luontoportti:Kultarousku
  8. Kauppasienet Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Arkistoitu 13.3.2017. Viitattu 10.3.2017.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.