Rotuma

Rotuma Fidžille kuuluva saari noin 640 kilometriä maan pääkaupunki Suvasta pohjoiseen. Saari on tuliperäinen, ja se on noin 47 neliökilometrin kokoinen.[1]

Rotuma kuuluu Fidžiin, mutta sen kulttuuri muistuttaa enemmän polynesialaista. Rotumalaiset muodostavatkin vähemmistöryhmän Fidžillä. Saaren asukkailla on yksi paikka Fidžin edustajainhuoneessa, ja saaren neuvosto nimittää yhden edustajan Fidžin senaattiin. Saarella puhuttuihin kieliin kuuluu muun muassa rotuma. Saarella on 2002 asukasta (2007), mutta etnisiä rotumalaisia on yhteensä noin 10 000, suurin osa heistä asuu poismuuton seurauksena Fidžin muilla saarilla.

Rotuman asukkaat tulivat Samoasta ja Tongasta. Eurooppalaiset löysivät saaren 1791, kun kapteeni Edward Edwards oli etsimässä Bountyn kapinallisia HMS Pandoralla.[1] Saaresta tuli yleinen merimiesten pakopaikka ja osa heistä sekoittui paikalliseen väestöön. 1879 paikalliset heimopäälliköt pyysivät Isoa-Britanniaa ottamaan saaret haltuunsa puhjenneiden väkivaltaisuuksien takia.

Rotumalaiset ovat voimakkaasti ajaneet oman kulttuurinsa säilyttämistä ja kaatoivat lakiesityksen saaren avaamiseksi turismille 85% vastustuksella 1985. Kansallisen itsetunnon seurauksena on syntynyt myös piirejä, jotka ajavat Rotuman irtautumista Fidžistä. Kun Fidži irtautui brittiläisestä kansainyhteisöstä, rotumalainen Mölmahao-klaani kieltäytyi liittymästä Fidžiin. Mölmahaon johtajat pidätettiin ja suurin osa rotumalaisista kannattaa pysymistä Fidžin yhteydessä.

Rotuman vientituotteita ovat kopra, juurekset ja matot. Saarella on kaksi pientä satamaa ja kiitotie.[1]

Rotuman kartta