Rotubiologia

Rotubiologia on tieteenhaara, jossa biologinen antropologia yhdistyi rotuoppiin. Rotubiologiassa ihmisiä luokiteltiin eri rotuihin näitä erottavien fyysisten tuntomerkkien perusteella. Rotupiirteiden tyypittelyn lisäksi rotubiologiaan kuului myös käsitys rotujen hierarkiasta.[1]

Uppsalan Dekanhuset, jossa Rotubiologian tutkimuslaitos toimi 1930- ja 1940-luvuilla.

Rotubiologia kehittyi 1600-luvulta alkaen, ja ihmisen rotutypologinen systematisointi saavutti huippukohtansa 1900-luvun alkupuolella.[2] Rotubiologia hylättiin 1900-luvun puolivälin jälkeen rotukäsitysten muuttuessa, ja tiedeyhteisö pitää sitä nykyisin vanhentuneena tieteenlajina.[3]

Rotututkimukset
Kallonmuoto on yksi rotubiologien määrittelemistä rotupiirteistä. Kuvassa vasemmalta oikealle negridin, kaukasidin ja mongolidin kallot ylhäältä kuvattuna.

Rotubiologit olivat määritelleet joukon perinnöllisiä, yleisiä ja säännönmukaisia fyysisiä, anatomisia, fysiologisia ja psykologisia ”rotupiirteitä”, jotka erottivat ihmisrodut toisistaan. Tutkittavat yksilöt pyrittiin yhdistämään henkilökohtaisten piirteidensä perusteella johonkin rotuun. Rotubiologit perustivat nämä ”rotudiagnoosit” monenlaisten kvantitatiivisten eli mitattavien sekä kvalitatiivisten eli kuvailtavien piirteiden tutkimukseen, kuten:[4]

  1. Ruumiin mittasuhteiden mittaaminen.
  2. Kuvailtavissa olevien piirteiden tutkimus.
  3. Kehon morfologian tutkimus.
  4. Röntgenkuvaus (etenkin käsien).
  5. Oksimetria aineenvaihdunnan mittaamiseksi.
  6. Geenimerkit.
  7. Antropologinen valokuvaus.
  8. Hammasvalokset.
  9. Käsien ja jalkojen ihon jäljet.

Tärkeimpiä mitattavia morfologisia rotupiirteitä olivat kallon mittasuhteet, kasvojen, otsan ja nenän kulma, kasvojen eri osien leveydet, korkeudet ja paksuudet, kehon pituus sekä ruumiinosien kokosuhteet. Kuvailtavia piirteitä olivat esimerkiksi hiusten, silmien ja ihon väri, hiustyyppi, silmäluomien, nenän ja huulten muoto ja kulma, otsan muoto, kasvojen ja kehon karvoitus, rintojen muoto ja alaleuan prognatismi.[4]

Rotubiologeja

Katso myös

Lähteet
  • Adveyev, Vladimir: Raciology: The Science of the Hereditary Traits of Peoples. , 2007. ISBN 978-1-257-08342-8.

Viitteet
  1. Sophy Bergenheim: Avainkäsitteet-sarja (osa 1a): Rotuhygienia, kansanterveys ja asiantuntijavalta – kontrollin moniulotteisuus 1.10.2017. Helsingin yliopisto. Viitattu 2.10.2022.
  2. Adveyev 2007, s. 23–24.
  3. Adveyev 2007, s. 10.
  4. Adveyev 2007, s. 32–38.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.