Rotkirch
Rotkirch (kirjoitetaan myös von Rothkirch) on vanha saksalainen aatelissuku, joka on edustettuna myös Ruotsin ja Suomen aatelissa. Nimi lausutaan suomenruotsalaisittain yleensä [ruːtširk], mutta myös saksalaisittain [roːtkirh].[1]
| Rotkirch | |
|---|---|
 Rotkirch-suvun vaakuna vuonna 1882 ilmestyneessä Baltisches Wappenbuch -vaakunakirjassa. |
|
| Aateloitu |
keskiaika (Sleesia) 1634 (Ruotsin ritarihuonee) 1818 (Suomen ritarihuone) |
Suku on keskiaikaista aatelia ja lähtöisin Liegnitzistä Sleesiasta. Varhaisin nimeltä tunnettu suvun edustaja on asiakirjoissa vuosina 1302–1327 mainittu Woysicus-niminen ritari, jolla oli perinnöllinen patronaattioikeus Rothkirchin kirkkoon. Jo hän käytti kolmen kotkanpään koristamaa vaakunaa.[2]
Pohjoismaisen sukuhaaran varhaisin tunnettu esi-isä on 1500-luvun puolivälissä Liegnitzissä elänyt Hans von Rothkirch. Hänen pojanpoikansa poika, eversti Hans Rotkirch (1595–1654) tuli vuonna 1617 Ruotsin palvelukseen ja hänet naturalisoitiin vuonna 1634 Ruotsin aateliin, jossa suku sai numeron 175. Suku korotettiin Ruotsissa vuonna 1778 ritaristoon, aatelin toiseen luokkaan.[3] Suomeen suku asettui isonvihan jälkeen. Suomen ritarihuoneen järjestäytymisen yhteydessä vuonna 1818 se merkittiin aateliseksi suvuksi numero 12.[2] Vaasan hovioikeuden presidentti Carl Fredrik Rotkirch korotettiin vuonna 1830 edelleen vapaaherraksi ja hänen sukuhaaransa esiteltiin kaksi vuotta myöhemmin vapaaherrallisena sukuna numero 32. Tämä haara kuitenkin sammui mieslinjalta vuonna 1866 ja lopullisesti 1927.[4] Koko suku sammui Ruotsissa mieslinjalta vuonna 1857, mutta erään Suomesta muuttaneen suvun jäsenen sukuhaara sai uudelleen edustusoikeuden Ruotsin ritarihuoneella vuonna 1975.[2]
Eräs sukuhaara muutti Ruotsista 1720-luvulla Liivinmaalle ja liitettiin myös sikäläiseen ritarihuoneeseen vuonna 1747. Se levittäytyi myöhemmin myös Viroon ja Inkeriin, mutta on sittemmin luultavasti samunut.[3]
Suvun suomalaisia jäseniä
- Karl Fredrik Rotkirch (1775–1832), senaattori, Vaasan hovioikeuden presidentti
- Evert Rotkirch (1805–1874), upseeri ja tilanomistaja, Suomen ensimmäinen maanviljelysneuvos
- Mathilda Rotkirch (1813–1842), taidemaalari, Karl Fredrik Rotkirchin tytär[5]
- Gustaf Fredrik Rotkirch (1815–1884), senaattori, Turun hovioikeuden presidentti ja valtiopäivämies, Karl Fredrik Rotkirchin vävy[6]
- Gustaf Fredrik Rotkirch (1848–1918), virka- ja valtiopäivämies, vanhemman Gustaf Fredrik Rotkirchin poika
- Otto Rotkirch (1880–1960), maanviljelysneuvos, Karunan Kärkniemen kartanon omistaja, kunnallispoliitikko
- Holger Rotkirch (s. 1937), juristi, ulkoasiainneuvos ja suurlähettiläs
- Kristina Rotkirch (s. 1939), toimittaja
- Anna Rotkirch (s. 1966), sosiologi
- Robert Rotkirch (s. 1984), yleisurheilija
Lähteet
- Uttal av finlandssvenska efternamn Kotus. Viitattu 23.6.2018. (ruotsiksi)
- Rotkirch, aatelinen. Suvut ja vaakunat, Suomen Ritarihuone. Viitattu 15.3.2021.
- Adliga ätten Nr. 175: Rotkirch Ätt- och vapendatabas, Ruotsin ritarihuone. (ruotsiksi) Viitattu 11.9.2012.
- Rotkirch, vapaaherrallinen. Suvut ja vaakunat, Suomen Ritarihuone.
- / Rotkirch, Mathilda (1813–1842). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- Kotivuori, Yrjö: Gustaf Fredrik Rotkirch. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.