Rostock

Rostock [ˈʁɔstɔk], virallisesti Rostockin hansa- ja yliopistokaupunki (saks. Hanse- und Universitätsstadt Rostock)[1] on satamakaupunki pohjoisessa Saksassa Itämeren rannalla. Se on Mecklenburg–Etu-Pommerin osavaltion suurin kaupunki. Rostock sijaitsee keskellä Mecklenburgin pohjoisrannikkoa Warnowjoen ympärillä. Se on niin kutsuttu piiritön kaupunki (saks. kreisfreie Stadt) eli se ei kuulu mihinkään Saksan piirikunnista (saks. Landkreise).

Rostockin hansa- ja yliopistokaupunki
Rostock
lippu
lippu		 vaakuna
vaakuna

Rostockin hansa- ja yliopistokaupunki

Koordinaatit: 54°5′N, 12°8′E
Valtio Saksa
Osavaltio Mecklenburg–Etu-Pommeri
Hallinto
 – Ylipormestari Eva-Maria Kröger (Vasemmisto)
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 181,44 km²
Korkeus 13 m
Väkiluku (2011) 200 265
 – Väestötiheys 1 102 as./km²
Aikavyöhyke UTC+1
 – Kesäaika UTC+2









Kröpeliner Straße
Yliopistoaukio ja Elämänhalun suihkulähde

Vuoden 2011 väestönlaskennassa Rostockissa oli 200 265 asukasta.[2]

Keskiajalla Rostock kuului Hansaliittoon. Rostockin vuonna 1419 perustettu yliopisto oli Pohjois-Euroopan ensimmäinen yliopisto.

Rostock on Turun ystävyyskaupunki.[3]

Maantiede

Rostock sijaitsee Mecklenburg-Etu-Pommerin osavaltion pohjoisosan keskellä. Kaupunki levittäytyy Warnowjoen alajuoksun molemmille puolille. Noin 16 kilometriä pohjoiseen historiallisesta keskustasta sijaitsee merellinen Warnemünden kaupunginosa.

Rostockin kaupunkiraja, lukuun ottamatta rannikkoa, on 92,9 kilometrin pituinen. Rantaviivaa kaupungilla on 18,5 kilometriä. Warnow-joki virtaa kaupungissa 16 kilometrin matkalla. Rostockin korkein kohta sijaitsee noin 49 metriä merenpinnan yläpuolella Biestowin kaupunginosassa.

Historia

Varhainen historia

Vendit perustivat 1000-luvulla asutuksen Warnow-joen äärelle. He antoivat sille nimen Roztoc, josta juontuu kaupungin nykyinen nimi Rostock. Tanskan kuningas Valdemar I sytytti asutuksen tuleen vuonna 1161. Myöhemmin alueelle saapuivat saksalaiset kauppiaat. Alue jaettiin kolmeen erilliseen kaupunkiin, Altstadtiin, Mittelstadtiin ja Neustadtiin.

Hansaliitto

Rostockin nousu huomattavaksi kauppakaupungiksi sai alkunsa kaupungin liityttyä Hansaliittoon. 1300-luvulla kaupungista oli muodostunut tärkeä 12 000 asukkaan satamakaupunki. Rostock oli tuolloin Mecklenburgin suurin kaupunki ja siellä rakennettiin huomattava osa Itämerellä seilaavista laivoista. Vuonna 1419 kaupunkiin perustettiin pohjoisen Euroopan ensimmäinen yliopisto, Rostockin yliopisto.

1400- ja 1600-luku

Mecklenburgin herttuat onnistuivat 1400-luvun lopulla saamaan hallintaansa Rostockin, joka aikaisemmin oli ollut käytännössä itsenäinen. Herttuat hyödynsivät nimellä Domfehde tunnettua epäonnistunutta kansannousua, jonka aloittivat kaupungin vähäosaiset. Seuranneet kiistelyt herttuoiden ja kaupunginisien välillä johtivat Rostockin taloudellisen ja poliittisen voiman heikentymiseen.

Rostockin strategisesti merkittävä sijainti ei jäänyt sen vihollisilta huomaamatta. Tanskalaiset ja ruotsalaiset miehittivät kaupunkia kahdesti, ensin kolmikymmenvuotisen sodan aikana (1618–1648) ja myöhemmin vuosina 1700–1721. Napoleonin Ranskan noin vuosikymmenen kestänyt miehityskausi Rostockissa päättyi puolestaan vuonna 1813.

1800-luku

1800-luvun ensimmäisellä puoliskolla Rostock otti takaisin menettämäänsä taloudellista vaikutusvaltaa. Sen keinoja olivat vilkas vehnäkauppa ja laivanrakennus. Kaupunki kasvoi niin asukasluvullisesti kuin pinta-alallisesti. Vuoden 1900 tienoilla kaupunkiin rakennettiin kaksi uutta huomattavaa asuinaluetta kasvavan väestön tarpeisiin, Steintor-Vorstadt ja Kröpeliner-Tor-Vorstadt.

1900-luku

1900-luvulla Rostockiin perustettiin merkittäviä lentokonetehtaita, kuten Ernst Heinkelin Heinkel Flugzeugwerke -tehdas vuonna 1922. Lentokoneenrakennus loppui kaupungissa toisen maailmansodan lopussa.

Suuria osia kaupungin keskustasta tuhoutui toisen maailmansodan liittoutuneiden suorittamissa ilmapommituksissa vuosina 1942 ja 1945. Jälleenrakentamisen ja laajentumisen johdosta Rostockista muodostui tärkeä teollinen keskus Saksan demokraattisessa tasavallassa eli DDR:ssä. Kaupungin satama oli DDR:n pääsatamia.

Saksan jälleenyhdistymisen jälkeen 1990-luvulla Rostock menetti etuoikeudellisen satamakaupunkiasemansa ja siitä tuli yksi monista yhdistyneen Saksan satamista. Huolimatta suurista infrastruktuuriponnisteluista, kaupungin talous hiipui 1990-luvulla. Rostockin asukasluku myös putosi vuoden 1989 noin 260 000 asukkaasta vuoden 2006 noin 200 000 asukkaaseen.

Nähtävyyksiä
  • Yliopistoaukio ja Elämänhalun suihkulähde (Universitätsplatz und Brunnen der Lebensfreude)
  • Jalankulkualue Kröpeliner Straße
  • Pyhän Marian kirkko (Marienkirche), jossa astronominen kello vuodelta 1472
  • Pyhän Nikolain kirkko (Nikolaikirche) 1300-luvulta
  • Kaupungintalo (vanhimmat osat vuodelta 1290)
  • Keskiaikainen kaupunginmuuri, jossa neljä jäljellä olevaa kaupunginporttia
  • Presidentti Kekkosen mukaan nimetty katu Urho-Kekkonen-Straße

Urheilu

Rostockista ovat mm. seuraavat urheiluseurat:

Lähteet
  1. Hauptsatzung der Hanse- und Universitätsstadt Rostock (PDF) 17.2.2021. Rathaus Rostock. Viitattu 26.3.2023. (saksaksi)
  2. Germany: Census population citypopulation.de. Viitattu 1.10.2013.
  3. Turun ystävyyskaupungit turku.fi. Viitattu 17.8.2020.

    Aiheesta muualla


    Mecklenburg-Etu-Pommerin piirikunnat ja kaupunkipiirit
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.