Rosario Castellanos

Rosario Castellanos Figueroa (25. toukokuuta 1925 México – 7. elokuuta 1974 Tel Aviv) oli meksikolainen runoilija, kirjailija ja diplomaatti. Hänen on mainittu olleen yksi Meksikon merkittävimpiä 1900-luvun kirjailijoita[1] ja meksikolaisen feminismin vahvimpia ääniä.[2][3]

Rosario Castellanos
Rosario Castellanosin rintakuvapatsas UNAM-yliopistolla Méxicossa
Rosario Castellanosin rintakuvapatsas UNAM-yliopistolla Méxicossa
Henkilötiedot
Koko nimi Rosario Castellanos Figueroa
Syntynyt25. toukokuuta 1925
México, Meksiko
Kuollut7. elokuuta 1974 (49 vuotta)
Tel Aviv, Israel
Kansalaisuus meksikolainen
Ammatti runoilija, kirjailija, diplomaatti
Puoliso Ricardo Guerra Tejada
Kirjailija
Äidinkieliespanja
Pääteokset
  • Balún Canán
  • Oficio de tinieblas
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Castellanosilta on suomennettu ainoastaan esikoisteos Balún Canán. Teos ilmestyi vuonna 1966 Matti Rossin suomennoksena osana Tammen kustantamaa Kolmas maailma -kokoelmaa.[4]

Elämä

Rosario Castellanos syntyi Meksikon pääkaupungissa Méxicossa. Hän vietti lapsuutensa perheensä kahviplantaasilla Comitánissa, joka sijaitsee Meksikon eteläisimmässä osavaltiossa Chiapasissa Guatemalan rajan lähettyvillä. Castellanosin perhe menetti 1940-luvulla merkittävän osan suuresta maaomaisuudestaan presidentti Lázaro Cárdenasin hallinnon toteuttamassa maatalousreformissa ja maanjaossa, jonka jälkeen perhe päätti muuttaa takaisin Méxicoon. Castellanosin molemmat vanhemmat kuolivat vuonna 1948 vain yhden kuukauden aikana. Castellanos hakeutui opiskelemaan Universidad Nacional Autónoma de Méxicoon, jossa hän liittyi 1950-luvun sukupolvena tunnettuun nuorten kirjailijoiden ryhmittymään. Castellanos valmistui vuonna 1950 maisteriksi pääaineenaan filosofia. Hän julkaisi ensimmäisen runoteoksensa Trayectoria del polvo jo ennen valmistumistaan vuonna 1948.[1][2]

Castellanosin ensimmäisen romaani, omaelämäkerrallisena pidetty Balún Canán ilmestyi vuonna 1957. Vuonna 1958 Castellanos avioitui filosofian professorin Ricardo Guerra Tejadan kanssa. Pariskunta sai pojan vuonna 1961. Avioliitto kuitenkin päättyi 1970-luvun alussa aviomiehen uskottomuuden vuoksi. Castellanos työskenteli kirjallisen uransa ohella opettajana muun muassa alma mater -yliopistossaan 1960-luvulla. Castellanos halusi avioliiton kariutumisen jälkeen muutoksen omaan ja poikansa elämään, jonka myötä hän päätyi vuonna 1971 ottamaan vastaan tehtävän Meksikon suurlähettiläänä Israelissa. Diplomaatin työnsä ohella Castellanos kirjoitti Israelissa useita teoksia ja myös opetti Latinalaisen Amerikan kirjallisuutta Jerusalemin heprealaisessa yliopistossa.[1][2]

Castellanos kuoli vuonna 1974 Tel Avivissa. Kuolema oli tapaturmainen, sillä Castellanos kuoli saatuaan sähköšokin vaihtaessaan lamppua. Jotkut ovat epäilleet kuoleman johtuneen itsemurhasta.[1] Castellanosin ruumis lennätettiin Meksikoon, jossa hän sai valtiolliset hautajaiset.[2]

Tunnustukset

Rosario Castellanosin mukaan on nimetty puisto ja julkinen kirjasto Méxicon Cuajimalpa de Morelosissa.[2]

Lähteet
  1. Gomez, Skyler: Rosario Castellanos Literary Ladies Guide. 16.9.2019. Viitattu 27.12.2019. (englanniksi)
  2. Haag, John: Castellanos, Rosario (1925–1974) Women in World History: A Biographical Encyclopedia. 27.10.2019. Encyclopedia.com. Viitattu 27.12.2019. (englanniksi)
  3. Garman, Emma: Feminize Your Canon: Rosario Castellanos The Paris Review. 17.10.2018. Viitattu 27.12.2019. (englanniksi)
  4. Balún Canán Kirjasampo. Viitattu 27.12.2019.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.