Roope Nikkilä

Nikkilä on Tapparan kasvatti. Hän siirtyi kesken A-juniorikautensa 2008–2009 Tampereen Ilvekseen, jossa Nikkilä voitti A-nuorten SM-pronssia vuosina 2010 ja 2011. Kaudella 2010–2011 hän Ilveksen paras pistemies tehoilla 22+25=47, joilla Nikkilä sijoittui koko A-nuorten SM-liigan maalipörssissä viidenneksi sekä jakoi pistepörssin seitsemännen sijan Ässien Samuli Virkkusen ja HPK:n Otto Paajasen kanssa.[2] Nikkilä palkittiin kauden päätteeksi sarjan herrasmiespelaajana Jere Lehtinen -palkinnolla.[3]

Kaudella 2010–2011 Nikkilä pelasi myös ensimmäisen ja kauden ainoaksi jääneen SM-liigaottelunsa 22. helmikuuta 2011 Pelicansia vastaan.[4] Hänet merkittiin Ilveksen kolmosketjuun Michael Keräsen ja Henri Tuomisen viereen.[5] Nikkilä sai ottelussa jääaikaa 9.52 minuuttia.[6] Toukokuussa 2011 hän teki kaksivuotisen jatkosopimuksen Ilveksen kanssa.[7] Nikkilä pelasi kauden 2011–2012 aikana kaksi SM-liigaottelua ja pelasi kauden lähes kokonaan lainalla Mestis-joukkue Lempäälän Kisassa.[3][8] Hän jakoi kahdeksalla osumallaan heikon kauden pelanneen joukkueen sisäisen maalipörssin toisen sijan Tomi Peltosen kanssa edellään Lassi Mattila.[9]

Kauden 2013–2014 Nikkilä aloitti LeKin vahvuudessa.[10] Marraskuussa 2013 joukkue lainasi hänet toistaiseksi voimassa olleella sopimuksella Kiekko-Vantaan riveihin,[11] jossa Nikkilä pelasi kolme ottelua. Kauden 2014–2015 kynnyksellä hän poistui LeKin vahvuudesta[12] ja siirtyi sarjatasoa alemmas Suomi-sarjajoukkue KOOVEE:n riveihin.[3]

Kaudeksi 2015–2016 Nikkilä siirtyi vuoden mittaisella sopimuksella Ranskan toiseksi korkeimmalle sarjatasolle FFHG Division 1:n nousijajoukkue HC Val Vanoiseen.[13] Hän oli joukkueen paras syöttäjä ja toiseksi paras pistemies tehoilla 14+24=38.[14] Nikkilä jakoi myös karsinsarjan pistepörssin voiton viiden muun pelaajan kanssa tehtyään kahdessa ottelussa tehot 1+5=6.[15] Kaudeksi 2016–2017 hän siirtyi toiseen FFHG Division 1:n joukkueeseen, Scorpions de Mulhouseen.[16] Nikkilä voitti joukkueen sisäisen piste-, maali- ja syöttöpörssin tehoilla 15+20=35. Hän jakoi sarjan pistepörssin kahdeksannen sijan HOGLY La Roche-sur-Yonin Josh Ranallin kanssa.[17] Nikkilä voitti myös Mulhousen sisäisen tehotilaston lukemalla +24.[18] Hän voitti kauden päätteeksi FFHD Division 1:n mestaruuden ja oli nostamassa joukkuettaan Ligue Magnusiin. Valmentajat valitsivat Nikkilän sarjan tähdistökentälliseen.[3]

Nikkilä siirtyi kaudeksi 2017–2018 vuoden mittaisella sopimuksella Ligue Magnusin Étoile noire de Strasbourgiin.[19] Hänen ensimmäinen kokonainen pääsarjakautensa toi 33 runkosarjaottelussa tehot 11+12=23, joilla Nikkilä oli joukkueen kolmanneksi paras pistemies.[20] Hän voitti tehoilla 7+2=9 koko karsintasarjan maalipörssin ja sijoittui pistepörssissä toiseksi edellään vain joukkuetoveri ja maanmies Markus Korkiakoski.[21] Kaudeksi 2018–2019 Nikkilä palasi vuoden mittaisella sopimuksella vuotta aiemmin Ligue Magnusiin nousseen Scorpions de Mulhousen riveihin.[3]

Lokakuussa 2019 Nikkilä siirtyi try-outille Saksan kolmanneksi korkeimmalle sarjatasolle Oberliga-joukkue Saale Bulls Halleen.[22] Neljän ottelun jälkeen hän jäi kuitenkin ilman jatkosopimusta.[23] Mestiksen siirtotakarajalla, helmikuussa 2020 Nikkilä siirtyi loppukauden kattavalla sopimuksella Rovaniemen Kiekkoon.[1] Tammikuussa 2021 hän palasi Ranskan FFHG Division 1:een ja siirtyi loppukauden 2020–2021 kattavalla sopimuksella Corsaires de Dunkerqueen oltuaan alkukauden ilman sopimusta.[24]

• Roope Nikkilä The Internet Hockey Databasessa (englanniksi)
• Roope Nikkilä Eurohockey-sivustolla (englanniksi)
• Roope Nikkilä Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)