Ronda Rousey

Rouseysta tuli Strikeforce-vapaaotteluorganisaation mestari voitettuaan aiemman mestarin, Miesha Taten maaliskuussa 2012.[9] Hän puolusti mestaruuttaan menestyksellä Sarah Kaufmania vastaan elokuussa 2012.[10]

Saman vuoden marraskuussa hän siirtyi Ultimate Fighting Championshipiin. Rouseysta tuli näin ensimmäinen UFC-sopimuksen allekirjoittanut naispuolinen vapaaottelija. Hänet myös nimettiin kyseisen organisaation mestariksi naisten kääpiösarjassa (engl. women’s bantamweight).[11][12] Helmikuussa 2013 hän kohtasi ensimmäisessä UFC-ottelussaan Liz Carmouchen ja onnistui mestaruutensa puolustamisessa.[13] Toisessa UFC-ottelussaan Rousey kohtasi Miesha Taten, jolta hän oli voittanut kääpiösarjan mestaruuden Strikeforcessa. Rousey puolusti mestaruuttaan voittamalla kamppailun kolmannessa erässä käsilukolla.

2014 Rousey puolusti kolmannen kerran mestaruuttaan 22. helmikuuta Sara McMannia vastaan. Hän voitti kamppailun teknisellä tyrmäyksellä ajassa 1:06, josta Rousey palkittiin Illan suoritus bonuksella. 5. heinäkuuta hän sai puolustaa jälleen mestaruuttaan, tällä kertaa Alexis Davisia vastaan. Rousey onnistui puolustamaan jälleen mestaruuttaan UFC 175 -tapahtumassa, tällä kertaa tyrmäyksellä 16 sekunnissa. Hänet palkittiin jälleen Illan suoritus bonuksella.

2015 Rousey otteli kolmesti, joista ensimmäinen kamppailu käytiin 28. helmikuuta Cat Zinganoa vastaan. Hän puolusti mestaruuttaan viidennen kerran voitettuaan kamppailun suoralla käsilukolla 15 sekunnissa. Rousey palkittiin kolmannen kerran Illan suoritus bonuksella. 1. elokuuta hän puolusti mestaruuttaan Bethe Correiaa vastaan UFC 190 -tapahtumassa. Kamppailu käytyiin Correian kotimaassa Brasiliassa. Rousey voitti kamppailun tyrmäyksellä 34 sekunnissa ja ansaitsi neljännen perättäisen Illan suoritus bonuksen.

Rousey oli vapaaottelussa tappioton marraskuuhun 2015 asti sekä amatöörinä että ammattilaisena. Hänen ottelusaldonsa amatöörinä oli 3–0 ja ammattilaisena 12–0. Suurin osa hänen voitoistaan oli tullut käsilukon kautta luovutuksella. Ensimmäinen ottelu, jonka hän voitti muulla tavalla oli ammattilaisuran yhdeksäs, kolmas UFC:ssä, jossa hän voitti Sara McMannin teknisellä tyrmäyksellä 66 sekunnissa kohdistettuaan iskuja vastustajansa vartaloon.[13][14][15][16][17]

Rousey menetti UFC-mestaruutensa Holly Holmin tyrmättyä hänet UFC 193 -tapahtuman pääottelussa Melbournessa. Rousey otti tappion henkisesti raskaasti ja oli pitkään sivussa, vaikka lääkäri oli antanut hänelle luvan palata ottelemaan 15. joulukuuta 2015.[18] Rousey palasi kehään 30. joulukuuta 2016 UFC 207 -tapahtumassa, jossa hän haastoi kääpiösarjan hallitsevan mestarin Amanda Nunesin.[19] Rousey kärsi tappion tyrmäyksellä 48 sekunnin jälkeen.[20]