Ron Stewart

Stewart pelasi valtaosan junioriurastaan Toronto Marlborosissa. Viimeisellä juniorikaudellaan hän edusti Marlborosin lisäksi Barrie Flyersia ja Guelph Biltmoresia. Biltmoren kanssa Stewart voitti Memorial Cupin.[1]

Stewart siirtyi ammattilaiseksi Toronto Maple Leafsin joukkueeseen kaudeksi 1952–1953. Stewart edusti Maple Leafsia 13 kautta ja pelasi seuran paidassa 838 runkosarjaottelua ja 82 pudotuspeleissä. Tuona aikana seura voitti Stanley Cupin 1962, 1963 ja 1964. Stewart valittiin NHL:n tähdistöotteluun 1955, 1962, 1963 ja 1964. Kauden 1965–1966 aikana Stewart kaupattiin Boston Bruinsiin.[1][2]

Bostonissa Stewart ehti pelata vain kaksi kautta, kun St. Louis Blues varasi hänet vuoden 1967 laajennusvarauksessa. Blues kauppasi Stewartin jo avauskaudella New York Rangersiin.[1] Vuonna 1970 Stewart tappeli humalassa joukkue- ja asuintoverinsa maalivahti Terry Sawchukin kanssa, mikä johti Sawchukin kuolemaan.[3] Kuolinvuoteellaan Sawchuk otti vastuun tapahtuneesta itselleen ja Stewart vapautettiin kaikista syytteistä. Kaudella 1971–1972 Rangers kauppasi Stewartin Vancouver Canucksiin, jossa hän pelasi 42 ottelua ennen kuin hänet myytiin takaisin Rangersiin.[1]

Kausi 1972–1973 jäi Stewartin viimeiseksi. Hänet myytiin kauden aikana New York Islandersiin, jossa hän lopetti uransa.[1]

Pelaajauransa jälkeen Stewart ryhtyi valmentajaksi. Vuonna 1975 hän sai vuoden pestin New York Rangersin valmentajana. Hän valmensi vielä pääsarjatasolla Los Angeles Kingsiä 1977–1978.[1] Myöhemmin hän valmensi ja johti useita junioriseuroja läntisessä Kanadassa.[2]

Ron kuoli 79-vuotiaana 17. maaliskuuta 2012.