Rollo

Rollo tai Rolf, ranskaksi Rollon, (noin 847–932) oli viikinkipäällikkö, jonka alkuperä on hämärän peitossa. Rollo on latinalaistettu ja Rolf nykyaikaistettu muoto germaanisesta nimestä, jonka muinaisnorjankielinen kirjoitusmuoto oli Hrólfr. [1]

Rollo
Rollon patsas Ålesundissa, Norjassa.
Normandian herttua
Valtakausi	911–928
Seuraaja	Vilhelm Pitkämiekka
Rouenin kreivi
Valtakausi	911–928
Seuraaja	Vilhelm Pitkämiekka
Syntynyt	n. 847 Skandinavia
Kuollut	n. 932 Normandia
Puoliso	Poppa Bayeuxlainen
Lapset	Vilhelm Pitkämiekka
Suku	Normandia
Isä	Rognvald Eysteinsson
Äiti	Hild Hrólfsdóttir
Uskonto	skandinaavinen muinaisusko myöhemmin roomalaiskatolisuus

Rollon hauta Rouenin katedraalissa.

Saagojen mukaan Rollo lähti Harald Kaunotukan hallitsemasta Norjasta, koska halusi olla oma herransa. Hän purjehti ryöstöretkille Skotlantiin, Englantiin ja Flanderiin. Rollon johtama tanskalaisarmeija hyökkäsi Ranskaan 900-luvun alussa, ja asettui pysyvämmin Seine-joen alueelle. Ranskan kuningas Kaarle Yksinkertainen onnistui torjumaan Rollon Pariisin piirityksen ja löi tämän myöhemmin Chartresin lähistöllä. Kaarle teki sen jälkeen Rollon kanssa sopimuksen, jossa Rollo sai läänityksekseen maa-alueen Neustriasta sillä ehdolla, että hän lopettaisi ryöstelyn ja puolustaisi Seinen suuta muita viikinkejä vastaan. Rollosta tuli alueen herttua, ja sitä alettiin sittemmin kutsua Normandiaksi, pohjanmiesten maaksi, ja Rolloa ja hänen miehiään normanneiksi. Rollo luovutti herttuakunnan hallinnon pojalleen Vilhelm Pitkämiekalle vuonna 927. Rollo kastettiin 912, mutta hänen sanotaan silti kuolleen pakanana.[1]

Myöhemmin saagat yhdistivät Rollon norjalaistaustaiseen viikinkipäällikkö Gǫngu-Hrólfriin. Hrólfrista on säilynyt vain niukasti tietoa. Hän oli Ragnvald Mørejarlin ja Hild Rolvsdatterin poika. Rolv sai nimensä äitinsä isän, päällikkö Hrólfr Nevjan mukaan. Saagojen mukaan Gǫngu-Hrólfr sai nimensä siitä, että hän oli niin suurikokoinen, ettei kyennyt istumaan hevosen selässä. Hänen nimensä oli muinaisnorjaksi Gǫngu-Hrólfr eli ”Kävelijä-Rolf”. Muuten hänen kerrotaan viettäneen paljon aikaa viikinkiretkillä, ja valtaistuimelle nousunsa jälkeen kuningas Harald Kaunotukka julisti Hrólfrin lainsuojattomaksi.[2]

Keskiajan norjalais-islantilainen historiankirjoitus oli vakaasti sitä mieltä, että Gǫngu-Hrólfr ja Rollo olivat sama henkilö. Vanhin kirjallinen todiste löytyy Norjassa noin vuonna 1180 kirjoitetusta latinankielisestä Historia Norvegiæ -teoksesta. Snorri Sturluson kertoo kuningassaagoissaan, että Gǫngu-Hrólfr valloitti Normandian hallittuaan ensin Hebridien, Irlanninmeren ja Ranskan alueita ja että monet norjalaiset seurasivat Hrólfria ja asettuivat asumaan Normandiaan. Tanskalaiset ja norjalaiset historioitsijat kiistelivät 1800-luvulla siitä, oliko Rollo alkuperältään tanskalainen vai norjalainen. Tähän saadaan tuskin koskaan lopullista vastausta. Norjalaisten, ranskalaisten ja brittiläisten historioitsijoiden keskuudessa katsotaan kuitenkin nykyisin, että lähteiden perusteella on eniten todisteita siitä, että Rollo olisi ollut norjalainen.[2]

Rollon valtakaudesta Normandiassa tiedetään vain vähän. Lähteiden mukaan hänet kastettiin vuonna 912, ja hän kuoli todennäköisesti vuosien 928 ja 932 välisenä aikana. Rollon jälkeläiset olivat Normandian herttuoina vuoteen 1202 asti, ja hänen pojanpoikansa pojanpojan poika Guillaume eli sittemmin Vilhelm Valloittaja nousi Englannin kuninkaaksi vuonna 1066.[2]