Roland Leduc

Roland Joseph Augustin Georges Leduc (25. heinäkuuta 1907 Longueuil – 15. syyskuuta 2001) oli kanadalainen sellisti, kapellimestari ja pedagogi. Hän aloitti pianonsoiton äitinsä johdolla 6-vuotiaana ja siirtyi selloon 14-vuotiaana. Hän sai myös yksityisopetusta Jean-Baptiste Duboisilta ja opiskeli teoriaa Louis Michielsin johdolla. Québecin hallituksen stipendillä hän opiskeli vuosina 1927–1931 Brysselin kuninkaallisessa konservatoriossa. Samalla hän otti yksityistunteja harmoniassa ja kontrapunktissa Paul Gilsonilta. Leduc oli konservatorion orkesterin vakijäsen ja soitti joskus Brysselin filharmonikkojen kanssa. Hän osallistui Maurice Ravelin ja Richard Straussin johtamiin konsertteihin.[1]

Leduc palasi Montrealiin vuonna 1931 ja esitti solistina muun muassa Luigi Boccherinin D-duurikonserton. Hän perusti vaimonsa, viulisti Annette Lasalle-Leducin ja veljensä, pianisti Jean Leducin kanssa Leduc Trion 1930-luvun alussa. Hän oli myös Montrealin jousikvartetin jäsenenä vuosina 1934–1940; jousikvartetin kanssa hän sai kamarimusiikkikoulutusta André Tourretilta Pariisissa. Hänelle tarjoutui samalla mahdollisuus opintoihin Maurice Maréchalin johdolla. Palattuaan hän toimi CSM-orkesterin ensisellistinä (1940–1948). Vuonna 1961 hän seurasi Wilfrid Pelletieriä Québecin musiikkikonservatorion johdossa. Hänen johdollaan opiskelivat muiden muassa Dorothy Bégin, Raymonde Martin, Monique Mercure ja Émilie Préfontaine. Leduc johti kaikkia keskeisimpiä kanadalaisorkestereita ja toimi kapellimestarina myös muun muassa useissa CBC:n radio-ohjelmissa. Hän johti Henri Dutilleux'n ensimmäisen sinfonian Kanadan-ensiesityksen.[1]

Vuonna 1947 Leduc sai opetusta Pierre Monteuxilta. Hän levytti Jean Coulthardin sellosonaatin pianisti John Newmarkin kanssa vuonna 1949. Hän oli Pierre Rollandin serkku ja pääsi Kanadan ritarikunnan jäseneksi vuonna 1980.[1]