Rodokrosiitti

Rodokrosiitti (mangaani(II)karbonaatti, MnCO₃) on yleensä väriltään vaaleanpunainen mineraali, jonka väri voi vaihdella hyvin haaleanpunaisesta aina tummanpunaiseen asti. Väri voi olla myös kellertävänharmaa tai ruskea. Rodokrosiitti esiintyy usein aggregaatteina (geol. termi: toisiinsa vain ulkonaisesti liittyvien osien kokonaisuus), raidallisina, akaattia muistuttavina muodostumina (ks. kuvat).

Vaaleanpunaista rodokrosiittia Perusta.

Harvinainen rodokrosiittikide Sweet Home Minesta, Coloradosta.

Rodokrosiitille tyypillinen, eri väristen muunnosten muodostama aggregaatti Argentiinasta.

Rodokrosiitin ja kvartsin (valk. harmaa) muodostama aggregaatti Silverstonista, Coloradosta.

Rodokrosiitti muodostuu maankuoren hydrotermisissä vyöhykkeissä, jossa vesi ja maan sisäinen lämpö ovat kosketuksissa toisiinsa.

Rodokrosiitti saa värinsä mangaanista, ja se on nimetty kreikan kielen sanan rhodos (suom. ruusu, ruusunpunainen) mukaan. Se onkin tärkeä mangaanimalmi, korukivikäytön lisäksi.

Rodokrosiitin viiru on valkoinen ja kiilto lasimainen, joskus helmiäismäinen. Se on kovuudeltaan 3,5–4 Mohs'in asteikolla eli suhteellisen pehmeä ja helposti naarmuuntuva korukiveksi (puukko, teräs ja lasi naarmuttavat).

Mineraalin tunnettuja löytöpaikkoja Suomessa on Lapuan Simpsiö ja Ylistaron Vittinki, jossa esiintyy myös sen sisarmineraalia rodoniittia. Muita mainittavia esiintymiä maailmalla ovat mm. Tschiaturi, Ural Venäjällä, Freiberg, Itä-Saksa; Jugoslavia, Unkari, Romania ja Yhdysvallat.

Rodokrosiitin kiteet ovat harvinaisia, se esiintyy useimmiten massamaisina muodostumina, mutta joskus löytyy suuriakin kiteitä. Suurimmat tähän mennessä löydetyt rodokrosiittikiteet ovat olleet pituudeltaan lähes 5 cm ja niitä on löydetty mm. Coloradosta, Yhdysvalloista; Freibergistä, Saksasta; Romaniasta ja Perusta.