Rod Laver
Rodney George ”Rod” Laver (9. elokuuta 1938 Rockhampton, Queensland, Australia) on australialainen tennispelaaja ja yksi tennishistorian suurista pelaajista. Laverin huippuvuodet ajoittuivat 1960-luvulle, jolloin hänet rankattiin useana vuonna epävirallisesti maailman parhaaksi pelaajaksi. Hän pelasi sekä kaksinpeliä että nelinpeliä ja voitti kaikkiaan 20 major-turnausta. Laver on ensimmäinen pelaaja, joka voitti sekä amatöörien että ammattilaisten grand slamin.[2]
| Rod Laver | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | [1] Rockhampton [1] |
| Kansalaisuus | Australia |
| Tennispelaaja | |
| Pituus | 172 cm |
| Paino | 68 kg |
| Kätisyys | vasen |
| Palkintorahat | 1 565 413 USD |
| Kaksinpeli | |
| Paras sijoitus | 3. (8. syyskuuta 1974) |
| Turnausvoittoja | 39 |
| Voitot/tappiot | 576–146 |
| Grand Slam -turnauksissa | |
| Australian avoimet | Voitto (1960, 1962, 1969) |
| Ranskan avoimet | Voitto (1962, 1969) |
| Wimbledon | Voitto (1961, 1962, 1968, 1969) |
| Yhdysvaltain avoimet | Voitto (1962, 1969) |
| Nelinpeli | |
| Voitot/tappiot | 238–77 |
| Aiheesta muualla | |
| ITF | |
| ATP | |
Elämäkerta
Rod Laver syntyi Australiassa vuonna 1938 nelilapsisen perheen kolmantena lapsena. Koko perhe pelasi tennistä, ja isä piti omaa tenniskoulua. Laver voitti Brisbanen 14-vuotiaiden mestaruusturnauksen. Seuraavana vuonna hän lopetti koulunkäynnin keskittyäkseen tennikseen ja voitti 17-vuotiaana Yhdysvaltain nuorten mestaruusturnauksen. Englannissa hänen ensimmäinen merkittävä otteluvoittonsa oli Barry Bruce MacKayta vastaan.[2]
Laver pelasi vuonna 1959 ensi kertaa Australian Davis Cup -joukkueessa. Seuraavana vuonna hän voitti Australian mestaruuden. Laverin ensimmäinen turnausvoitto Wimbledonissa oli sekanelinpelissä 1959. Vuonna 1960 hän voitti Australian joukkueessa Davis Cupin.[2]
Ensimmäisen kaksinpelin Wimbledon-mestaruutensa Laver saavutti vuonna 1961. Samana vuonna hän voitti Australian riveissä jälleen Davis Cupin. Laverin paras vuosi amatööritenniksessä oli 1962, jolloin hän voitti monen pienemmän turnauksen ohella myös Australian mestaruuden, Ranskan mestaruuden, Wimbledonin sekä Yhdysvaltain mestaruuden. Näin hän oli voittanut samana vuonna kaikki neljä suurta amatööriturnausta ensimmäisenä pelaajana 24 vuoteen.[2]
Laver siirtyi joulukuussa 1962 ammattilaiseksi. Hän aloitti ammattilaisuransa vaatimattomasti häviten 19 ottelua ensimmäisestä 21 ottelustaan. Vuonna 1969, kun tennisturnaukset olivat jo avoimia niin ammattilaisille kuin amatööreillekin, hän voitti grand slamin toistamiseen ja ensimmäisenä ammattilaispelaajana. Saman vuoden aikana hän voitti 31 peräkkäistä turnausta ja hallitsi tennistä ennennäkemättömällä tavalla.[2]
Laverin menestys jatkui 1970-luvun alkuvuosina, ja hän voitti turnauksia vuoteen 1975 saakka. Hän oli maailman parhaiten ansaitseva tennispelaaja vuosina 1969, 1970 ja 1971, ja koko urallaan hän ansaitsi yli 1,5 miljoonaa dollaria. Laver lopetti uransa vuonna 1978.[2]
Maailman kymmenen parhaan pelaajan joukkoon Laver rankattiin epävirallisesti vuosien 1959–1975 välillä 12 kertaa, joista ykköseksi vuosina 1961, 1962, 1968 ja 1969. Hänet on toisinaan nimetty kaikkien aikojen parhaaksi miestennispelaajaksi.[2]
Laver meni naimisiin vuonna 1966, ja avioliitosta syntyi yksi poika.[2]
Lähteet
- Lance Tingay, 100 years of Wimbledon, Enfield, Guinness Superlatives, , s. 200. Tieto on haettu Wikidatasta.
- Windhausen, John D. (toim. Gorman, Robert F.): ”Rod Laver”, Great Lives from History: The 20th Century 1901–2000, s. 2288–2291. Salem Press, 2008. ISBN 978-1-58765-345-2.