Robert Ward

Robert Ward (13. syyskuuta 1917 Cleveland, Ohio, Yhdysvallat – 3. huhtikuuta 2013 Durham, Pohjois-Carolina, Yhdysvallat[1]) oli yhdysvaltalainen nykytaidemusiikin säveltäjä.

Ward syntyi yhdeksi viidestä lapsesta ja valmistui John Adams High Schoolista vuonna 1935. Hänen opettajiinsa Eastman School of Musicissa kuuluivat Bernard Rogers, Howard Hanson ja Edward Royce. Hän sai stipendin ja opiskeli vuosina 1939–1942 New Yorkin Juilliard Schoolissa. Hänelle opettivat sävellystä Frederick Jacobi ja orkestraatiota Bernard Wagenaar sekä orkesterinjohtoa Albert Stoessel ja Edgar Schenkman. Kesällä 1941 hän opiskeli Aaron Coplandin johdolla Massachusettsin Berkshire Music Centerissä.

Wardin varhaisimmat säilyneet teokset ovat vuodelta 1934, ja ensimmäinen sinfonia valmistui 1941. Helmikuussa 1942 hän aloitti Yhdysvaltain maavoimissa, jossa toisen maailmansodan aikana suorittamastaan palveluksesta hän sai pronssitähden. Sodan aikana hän tapasi Punaisen Ristin työntekijä Mary Raymond Benedictin, jonka kanssa hän meni naimisiin 19. kesäkuuta 1944. Parille syntyi viisi lasta.

Sodassa Ward sävelsi ainakin kaksi orkesteriteosta: Adagio and Allegron, joka kantaesitettiin 1944, sekä Jubilation: An Overturen, joka syntyi pääosin Okinawassa vuonna 1945. Sodan jälkeen hän palasi Juilliardiin, jonka henkilökunnan jäseniin hän kuului vuosina 1946–1956. Säveltäjän toinen sinfonia (1947) pysyi vakituisissa ohjelmistoissa useamman vuoden. Tuotannossa on vaikutteita Paul Hindemithin ja George Gershwinin musiikista.

Wardin tuotantoon kuuluu useiden sinfonioiden ohella mm. Sweet Freedom's Song (1965), Festive Ode (1966) ja saksofonikonsertto (1984). Hän sävelsi myös kamarimusiikkia ja oopperoita, joista tunnetuin ja esitetyin, The Crucible (1961) toi säveltäjälleen musiikin Pulitzer-palkinnon ja kansainvälistä arvostusta. Ward oli American Academy of Arts and Lettersin jäsen vuodesta 1967. Hän oli vetäytymiseensä 1987 Duken yliopiston musiikin professori.