Robert Henrik Rehbinder

Robert Henrik Rehbinder (15. heinäkuuta 1777 Paimio – 8. maaliskuuta 1841 Pietari)[1] oli suomalainen Rehbinderin aatelissukuun kuulunut virkamies. Hän toimi Suomen suuriruhtinaskunnan valtiosihteerinä ja ministerivaltiosihteerinä vuosina 1811–1841. Tässä virassaan hän oli Suomen suuriruhtinaskunnan alkuajan korkeimpia virkamiehiä. Rehbinderillä oli ratkaiseva rooli Suomen autonomian aseman vahvistamisessa.[2] Hän osallistui myös Pietariin matkanneeseen lähetyskuntaan 1808[2][3] ja toimi lisäksi Porvoon valtiopäivien valmistelussa.

Robert Rehbinder
Robert Henrik Rehbinder. Johan Erik Lindhin öljymaalaus.
Robert Henrik Rehbinder. Johan Erik Lindhin öljymaalaus.
Henkilötiedot
Koko nimi Robert Henrik Rehbinder
Syntynyt15. heinäkuuta 1777
Paimio, Ruotsin valtakunta
Kuollut8. maaliskuuta 1841 (63 vuotta)
Pietari, Venäjän keisarikunta
Kansalaisuus Ruotsi 1777– Suomi 1809–
Ammatti virkamies, hovioikeudenneuvos, ministerivaltiosihteeri
Arvonimikreivi, (Venäjän keisarikunta), kunniatohtori, todellinen salaneuvos
Todellinen salaneuvos
Puoliso Anna Andreevna Hedenberg (1788-1845)
Vanhemmat Reinhold Johan Rehbinder ja Christina Margareta af Palén
Sukulaiset Rehbinder

Elämä

Robert Henrik Rehbinderin isä oli majuri ja vapaaherra Reinhold Johan Rehbinder ja äiti laamanni E. J. af Palénin tytär Christina Margaretha[4][2]. Rehbinder sai upseerin koulutuksen, mutta erosi armeijasta vuonna 1795. Hänestä tuli samana vuonna Turun hovioikeuden auskultantti. Vuonna 1805 hän sai kihlakunnantuomarin arvon, ja vuonna 1807 hänet nimitettiin hovioikeudenasessoriksi.[5] Hän toimi hovioikeudenneuvoksena Turun hovioikeudessa vuosina 1811–1822.[2]

Rehbinderin kunniaksi julkaistu postimerkki vuodelta 1936.

Vuonna 1824 valtiosihteeri Rehbinder ehdotti Suomen suuriruhtinaskunnan rajaa siirrettäväksi lännemmäs Pietarin porteilta, mutta tsaari Aleksanteri I katsoi, että Suomi säilyy varmemmin osana Venäjän valtakuntaa, kun raja on mahdollisimman lähellä tsaarin pääkaupunkia.[6]

Rehbinderistä tuli kreivi 1826.[7] Venäjän keisari Nikolai I myönsi Rehbinderille vuonna 1832 Pyhän Aleksanteri Nevskin ritarikunnan suurristin briljanttien kera. Lisäksi hänelle oli myönnetty Pyhän Vladimirin ritarikunnan II luokan kunniamerkki ja Ruotsin kuninkaallisen Pohjantähden ritarikunnan I luokan komentajamerkki.[8] Vuonna 1834 hän sai todellisen salaneuvoksen arvonimen.[9] Hänet on myös promovoitu filosofian kunniatohtoriksi vuonna 1840 Helsingin yliopiston 200-vuotisjuhlassa. Hän omisti Paimion Viksbergin kartanon.[2]

Robert Henrik Rehbinder sekä hänen puolisonsa Anna Andreevna Hedenberg (1788-1845) ja isänsä on haudattu suvun mausoleumiin Paimion Pyhän Jaakobin kirkkomaalle.[10]

Kunnianosoituksia

Ritarikunnat

Arvonimet

Nimikkokadut

Rehbinderillä oli Helsingissä enimmillään viisi nimikkokatua.[5] Niistä ovat jäljellä Iso Roobertinkatu, Pieni Roobertinkatu ja Rehbinderintie. Kaksi ensimmäistä kuuluvat Helsingin vanhimpiin kadunnimiin, mutta jälkimmäisin tuli käyttöön vasta 1908.[9] Lisäksi nykyisen Mannerheimintien eteläosa oli 1800-luvulla nimetty Rehbinderin mukaan Itäiseksi ja Läntiseksi Heikinkaduksi (Henriksgatan).[5] Katu nimettiin uudelleen 1942.[11]

Rehbinder vapaaherrallinen vaakuna (Ruotsin ritarihuone). [12][7]

Vuonna 1936 Rehbinderin muistoksi julkaistiin postimerkki.[13][14]

Perintö

Rehbinderin katsotaan olleen luomassa pohjaa Suomen ulkopoliittisten asioiden hoidolle erityisesti Venäjän osalta.[15]

Katso myös

Lähteet
  • Helsingin Sanomat 18.12.2005.lähde tarkemmin?
  • Kotivuori, Yrjö: Robert Henrik Rehbinder. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
  • Helsingin kadunnimet. Helsingin kaupungin julkaisuja 24. Helsinki 1981. ISBN 951-771-220-0
  • Talvitie, Heikki: Venäjä, Venäjä, Venäjä. Auditorium, 2014. ISBN 978-952-7043-06-6.

Viitteet
  1. Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852 ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi. Viitattu 8.1.2023.
  2. Rehbinder Robert Henrik :: Elämäkerrat :: Historiakone :: Julkaisut :: Agricola - Suomen historiaverkko agricolaverkko.fi. Viitattu 8.1.2023.
  3. 31.10.1939 Vaasa no 294, s. 4 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 23.1.2023.
  4. Gabriel Anrep: 136 (Svenska adelns ättar-taflor / Afdelning 3. von Nackreij - Skytte) runeberg.org. Viitattu 8.1.2023. (ruotsiksi)
  5. Tuomari Rehbinder vaikutti Viipurin läänin ja Helsingin historiaan Lakimiesuutiset. Viitattu 7.9.2020.
  6. Talvitie 2014, s. 264
  7. Герб рода дворян фон-Ребиндер (suom. von rehbinderin aatelis-suvun vaaukunat) gerbovnik.ru. Viitattu 7.1.2023.
  8. Muotokuva Suomen Museot Online. Viitattu 20.9.2016. [vanhentunut linkki]
  9. Serkkola, Eira: Todellinen salaneuvos Kirkko ja kaupunki. Viitattu 7.9.2020.
  10. Pyhän Jaakobin kirkko. (Arkistoitu – Internet Archive) Paimion seurakunta. Viitattu 26.10.2015.
  11. Mannerheimintiellä on ollut monta nimeä hs.fi. 2.9.1993. Viitattu 7.9.2020.
  12. Rehbinder :Riddarhuset www.riddarhuset.se. Viitattu 7.1.2023.
  13. Postimerkki: Valtiomiehiä - Lakimies Robert Henrik Rehbinder kuopassa.net. Viitattu 7.9.2020.
  14. Robert Henrik Rehbinder design stampdata.com. Viitattu 7.9.2020.
  15. Urho Kekkosen 70-vuotisjuhlasäätiön tunnustuspalkinto Kristiina Kalleiselle amusa.fi. ”Rehbinderin linja loi pohjaa suomalaisen ”idänpolitiikan” pitkälle perinteelle. Epäilemättä Rehbinderin toiminnan suurta linjaa on nähtävissä edelleen ulkoasian hoitamisen käytännöissä, erityisesti Suomen tavassa hoitaa asioita Venäjän kanssa, sanoo säätiön hallituksen puheenjohtaja Jarmo Virmavirta.” Viitattu 7.9.2020.

    Kirjallisuutta
    • Kalleinen, Kristiina: Suuriruhtinaskunnan etuvartiossa: Ministerivaltiosihteeri R. H. Rehbinder Suomen etujen puolustajana Pietarissa 1811–1841. Historiallinen arkisto, 146. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2017. ISSN 0073-2540. ISBN 978-952-222-896-3.
    • Tyynilä, Markku: ”Rehbinder, Robert Henrik (1777–1841)”, Suomen kansallisbiografia, osa 8, s. 177–180. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006. ISBN 951-746-449-5. / Teoksen verkkoversio.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.