Robert Fisk

Fiskin isä palveli Britannian armeijassa ensimmäisen maailmansodan aikaan. Fisk syntyi vuonna 1946, ja varttuessaan hän luki innokkaasti ulkomaita käsittelevät uutiset konservatiivisesta The Daily Telegraphista, jota hänen isänsä tilasi. Fisk kertoo Alfred Hitchcockin elokuvan Ulkomaankirjeenvaihtaja innostaneen häntä journalistiksi. Koulussa Fisk kertoo lukeneensa The Timesia joka iltapäivä ja lukeneensa innolla Hruštšovin puheen, joka käsitteli Stalinin tyranniaa. Fisk voitti koulunsa Current Affairs -palkinnon ja oli vakaasti päättänyt ryhtyä journalistiksi. Isä yritti suostutella pojasta lakimiestä tai lääkäriä, mutta aina kun asia otettiin esiin, Robert poistui huoneesta. Asia tuli esiin perheen ystävän kanssa käydyssä keskustelussa, kun Robertin isä kysyi ystävältä, mikä pojasta pitäisi tulla. Ystävä sanoi Robertille: "Kuvittele itsesi oikeussaliin. Näetkö itsesi lakimiehenä vai istumassa toimittajien aitiossa?" Robert vastasi olevansa toimittajien aitiossa. "Hänestä tulee journalisti", vastasi ystävä Robertin isälle.[4]^{lähde tarkemmin?}

Kirjoitettuaan ensin kolme vuotta New Castle Evening Chronicleen ja Sunday Expressiin Fisk siirtyi The Timesin kirjeenvaihtajaksi Pohjois-Irlantiin. Ollessaan vuonna 1976 Portugalissa hän sai kirjeen lehden ulkomaantoimituksesta. Lähi-idän kirjeenvaihtajan paikka oli vapautunut ja sitä tarjottiin 29-vuotiaalle Fiskille. Fisk vastasi kutsuun myöntävästi, ja siitä lähtien hän raportoi Lähi-idästä kriisialueiden tapahtumista aina Algerian vapaussodasta Libanonin kriiseihin ja Irakin sotaan. Fisk nousi työnsä ansiosta arvostetuksi toimittajaksi ja asiantuntijaksi. Toisin kuin monet muut toimittajat, Fisk lähti tapahtumien keskipisteeseen, mikä on ollut vaarallista. Esimerkkinä voidaan mainita Afganistanin sota ja vuosi 2001, jolloin Fisk joutui paikallisten pakolaisten hyökkäyksen kohteeksi. Yhdysvaltalainen B-52-pommikone oli juuri tappanut suuren joukon afgaaneja, ja länsimaalaisena Fisk sai vihat päälleen. Hän pelastui islamilaisen uskonoppineen väliintulon ansiosta.[5] Fisk kertoo olleensa Irakin sodan aikaan Bagdadissa, kun ensimmäiset ohjukset lensivät hänen päänsä yli ja iskeytyivät kaupunkiin.[4]^{lähde tarkemmin?}

Fisk kirjoitti useita kirjoja. Merkittävimpiä lienee yli 1 300-sivuinen The Great War for Civilization: The Conquest Of The Middle-East (2005).

Fisk haastatteli uransa aikana kolme kertaa Osama bin Ladenia.[6]

Fisk esiintyi Ylen dokumentissa 2006 Libanonin konfliktin aikaan ja totesi Israelin iskun Khiamin YK-asemaan olleen täysin tahallinen ja vaati, että Suomen on selvitettävä, kuka ampui ohjuksen ja haastettava tämä henkilö sotaoikeuteen suomalaisen sotilaan murhasta.

• Jacob's Award (1991)
• British International Journalist of the Year (seitsemän kertaa, joista kaksi kertaan Reporter of the Year)
• Amnesty International UK Press Awards (1998 & 2000)
• Orwell Prize (1999)
• David Watt Prize (2001)
• Martha Gellhorn Prize (2002)
• Lannan Literary Award (2006)
• Amalfi Coast Media Award (2011)[7]

• The Point of No Return: The Strike which Broke the British in Ulster (1975)
• In Time of War: Ireland, Ulster and the Price of Neutrality, 1939-1945 (2001)
• Pity the Nation: Lebanon at War (3rd ed. 2001)
• The Great War for Civilisation: The Conquest of the Middle East (2005)
• The Age of the Warrior: Selected Writings (2008)
• Robert Fisk on Algeria (2013) Independent Print Limited

• Heidi Pelander: Raportointia kärsivän rinnalla. Robert Fiskin toimintafilosofia journalistin tehtävistä sodassa (pdf) (pro gradu) tampub.uta.fi. 2010. Arkistoitu 20.2.2016. Viitattu 13.2.2016.
• Fiskin kirjoituksia The Independent -lehdessä (englanniksi)
• Hannu Reime: Robert Fisk ja rehellinen journalismi
• Robert Fiskin haastattelu Democracy Now! -kanavalla (englanniksi)
• The Robert Fisk phenomenon NzHerald (englanniksi)