Robert E. Howard

Robert Ervin Howard syntyi 22. tammikuuta 1906 pienellä texasilaisella paikkakunnalla nimeltä Peaster, joka sijaitsee Fort Worthista länteen. Hän oli Isaac Mordecai Howardin ja Hester Jane Ervin Howardin ainoa lapsi. Perhe oli irlantilais-skottilaista syntyperää, ja aikuistuttuaan Robert samastuikin voimakkaasti keltteihin. Lääkäri-isä oli työnsä vuoksi paljon poissa kotoa, ja Robert oli läheinen äitinsä kanssa. Perhe muutti usein Texasin sisällä, asui vuosina 1915–1919 Cross Cutissa ja sen jälkeen Cross Plainsissa, missä he asuivat Robertin ja hänen äitinsä kuolemaan 1936 saakka.[1]

Howard harrasti teini-ikäisenä nyrkkeilyä.

Nuoruudessaan Howard harrasti nyrkkeilyä ja osallistui paikallisiin lauantai-illan nyrkkeilytapahtumiin.[2] Hän kävi Cross Plainsissa lukion. Myöhemmin hän kertoi vihanneensa koulua etenkin sen tiukan aikataulun johdosta, ja hän arvostikin elämässään aina suuresti henkilökohtaista vapautta. Kesälomillaan Howard työskenteli maatiloilla ja puuvillapelloilla. Kymmenennen lukuvuoden jälkeen hän kävi vielä yhden vuoden koulua läheisessä Brownwoodissa ja valmistui 1923.[1] Howard ei pyrkinyt collegeen, kuten hänen vanhempansa olivat toivoneet. Vuosina 1923–1927 hän kävi kuitenkin joitain pikakirjoituksen, konekirjoituksen ja kirjanpidon kursseja Howard Payne Collegessa.[3]

Howard alkoi kirjoittaa vakavissaan 15-vuotiaana. Hänen ensimmäisten tarinoidensa päähenkilöt olivat seikkailija Frank Gordon ja pistoolisankari Steve Allison. Viimeisen kouluvuoden aikana Brownwoodissa neljä Howardin tarinaa julkaistiin koulun lehdessä. Kun pulp-lehti Weird Tales -lehti alkoi ilmestyä 1923, Howard alkoi lähetellä tarinoitaan siihen.[4]

Howard oli 18-vuotias, kun ensimmäinen julkaistu tarina ”Spear and Fang” ilmestyi Weird Tales -lehden heinäkuun 1925 numerossa. Tarina kertoi Cro-Magnonin ihmisen ja neandertalinihmisen kilpailusta. Seuraavan kuukauden numerossa oli Howardin lyhyt ihmissusitarina ”In the Forest of Villefére”, ja sen pitempi jatko-osa ”Wolfshead” julkaistiin lehdessä seuraavana keväänä.[5]

Kirjoittamispalkkioiden ohella Howard ansaitsi elantonsa sekalaisilla töillä, kunnes hän sopi isänsä kanssa, että tämä elättäisi hänet vuoden ajan, jotta hän saisi keskittyä kirjoittamiseen.[6]

Robert E. Howard.

Howard kiinnostui vuonna 1927 kelttiläisestä runoudesta, mikä vaikutti siitä eteenpäin hänen työhönsä. Hän kirjoitti vuosina 1927–1928 hyvin paljon, ja Weird Tales julkaisi useita hänen tarinoitaan. Hänen ensimmäisiä sankarihahmojaan oli Solomon Kane, puritaaninen miekkamies, joka taistelee pahuutta vastaan Englannista Afrikkaan. Lehden lukijat pitivät hänen tarinoistaan, joten hän ryhtyi päätoimiseksi kirjailijaksi. Vuonna 1929 hän alkoi kirjoittaa myös muihin pulp-lehtiin.[7]

Howard kirjoitti monipuolisesti, ja hän keksi monia hahmoja, joiden toistuvia seikkailuja lehdet julkaisivat. Howardin vaikutteisiin on luettu esimerkiksi hänen lapsena isoäidiltään ja tädiltään kuulemansa kummitustarinat. Howard luki myös paljon historiaa ja seikkailukertomuksia sekä runoutta. Hän käytti lähteenään myös omia uniaan, jotka olivat usein tarinallisia ja tapahtuivat paikoissa, joissa Howard ei ollut käynyt, kuten kylmässä pohjolassa.[8]

Toinen Howardin tarinoiden sankari, kuningas Kall, teki ensiesiintymisensä Weird Talesissa 1929 ja piktien viimeinen kuningas Bran Mak Morn vuonna 1930. Samana vuonna Howard alkoi kirjoittaa ristiretkiaiheisia tarinoita Oriental Tales -lehteen, joka oli Weird Talesin kustantajan uusi lehti.[9]

Howard aloitti vuonna 1930 kirjailija H. P. Lovecraftin kanssa hyvin aktiivisen ja aiheiltaan monipuolisen kirjeenvaihdon, joka jatkui Howardin kuolemaan saakka. Howardin kirjeystäviin kuului myös muita pulp-kirjailijoita, kuten Clark Ashton Smith ja August Derleth.[9]

Howard loi vuonna 1932 tunnetuimman hahmonsa Conan Kimmerialaisen, jonka hän sijoitti luomaansa hyborialaiseen aikaan noin 10 000 vuotta eaa. Howard sijoitti hyborialaiseen aikaan erilaisia historiallisia kausia ja kulttuureita, ja hän käytti usein todellisia tai hiukan muunneltuja nimiä tarinoidensa hahmoille, kansoille ja paikoille. Howard kertoi saaneensa inspiraation Conanista yhtäkkisesti ollessaan käymässä eräässä rajakaupungissa Rio Granden varrella.[10]

Suuren laman seurauksena moni lehti lakkautettiin, mukaan lukien joitain niistä, joihin Howard kirjoitti. Howard laajensikin aihepiiriään salapoliisi- ja lännentarinoihin. Vuonna 1934 hän alkoi kirjoittaa Breckinridge Elkins of Bear Creek -nimisestä vuorten miehestä kertovia tarinoita Action Stories -lehteen. Hän elvytti myös varhaisen Francis X. Gordon -hahmonsa ja loi uuden Kirby O’Donnell -nimisen seikkailijan, joiden seikkailuja julkaistiin Top-Notchissa, Complete Storiesissa ja Thrilling Adventuresissa.[11]

Howardin naisystävä Novalyne Price.

Howard oli vuosina 1934–1936 suhteessa aloittelevan kirjailijattaren Novalyne Pricen kanssa. Howardilla ei tiedetä olleen muita läheisiä naissuhteita elämänsä aikana.[12]

Howardin äidin terveys heikkeni 1930-luvulla, ja hän joutui sairaalahoitoon ja leikkaukseen 1935. Saadakseen äitinsä hoitokulut maksettua Howard jätti vuonna 1936 Conanin ja Weird Talesin ja siirtyi paremmin maksaviin lehtiin, kuten Spicy-Adventure Storiesiin, Dime Sports Magazineen, Argosyyn, Star Westerniin ja Cowboy Storiesiin. Hänen uusia lännenhahmojaan olivat Buckner J. Grimes ja Pike Bearfield.[13]

Howardin äidin terveys huononi edelleen ja hän meni koomaan kesäkuussa 1936. Kun Howard kuuli, ettei äiti selviäisi, hän meni 11. kesäkuuta 1936 autolleen ja ampui itsensä automaattipistoolilla. Hän kuoli vammoihinsa kahdeksan tuntia myöhemmin. Howardin äiti kuoli seuraavana päivänä ja heidät haudattiin yhdessä kolme päivää myöhemmin Brownwoodiin. Howard jätti itsemurharunon:[14]

Howardin tuotannon tunnetuin osa ovat hänen fantasia- ja kauhunovellinsa. Niiden ohella hän kirjoitti kuitenkin myös runsaasti seikkailu-, nyrkkeily- ja lännentarinoita sekä satoja runoja. Suomeksi Howardin tuotannosta on julkaistu lähinnä fantasiaa ja kauhua.

Howardin suosituimmat teokset ovat muinaisia soturihahmoja kuvaavia seikkailutarinoita.[21] Niille on tyypillistä nopeatempoinen toiminta, raaka väkivalta sekä synkkä ja fatalistinen maailmankuva.[23] Pekka A. Mannisen mukaan Howardin tyylissä toistuvat myös kauhutarinoista lainatut elementit sekä sadistinen verellä mässäily.[24] Tarinoiden sankarit ovat yleensä kovaotteisia barbaareja, jotka ratkaisevat mielellään ongelmat väkivallalla ja ovat fyysisesti lähes voittamattomia.[23] Howardin kirjoitustyyliin liittyvät myös voimakkaat rasistiset stereotyypit.[23][24]

Howardin fantasianovellit synnyttivät uuden kirjallisuuden lajityypin, jota kutsutaan nimellä miekka ja magia.[21] Vaikka genrelle tyypillisiä piirteitä oli esiintynyt kirjallisuudessa jo aiemmin, pidetään Howardin vuonna 1929 julkaistua novellia ”Varjojen valtakunta” tyylisuunnan ensimmäisenä puhdasverinenä edustajana. Antologisti Markku Sadelehto arvioi vuonna 1991, että Howard oli J. R. R. Tolkienin ohella 1900-luvun merkittävin fantasiakirjailija.[25]

Howard kirjoitti kolmisenkymmentä kauhutarinaa, jotka sisältävät 1900-luvun alun kauhukirjallisuudelle harvinaisesti inhimillistä koskettavuutta ja elämänläheisyyttä.[26] Howard myös kehitti H. P. Lovecraftin niin sanottua Cthulhu-mytologiaa keksimällä Unaussprechlichen Kulten -nimisen kirjan ja kirjoittamalla muutamia mytologian kaanoniin kuuluvia novelleja. Howard kuitenkin lopetti Cthulhu-novellien kirjoittamisen nopeasti keskittyäkseen itse luomiinsa maailmoihin.[27]

Howard kirjoitti kaksi zombinovellia ”Kyyhkyt Helvetistä” ja ”Musta Canaan”, joista ensimmäistä Stephen King on kutsunut yhdeksi parhaista kauhunovelleista, sekä artikkelin nimeltä ”Kelly the Conjure-Man”, joka käsitteli kansanperinteessä esiintynyttä poppamiestä. Eläviä kuolleita johtavasta poppamiehestä kertova ”Musta Canaan” perustuu löyhästi tähän kansanperinteeseen.[28]

Howardin monipuolisessa tuotannossa esiintyy esihistoriallisia miekkamiehiä ja -naisia, velhoja, merirosvoja ja keskiaikaisia ritareita mutta myös nykyaikaisia seikkailijoita, nyrkkisankareita ja salapoliiseja. Howardin tunnetuimpia ja useissa tarinoissa seikkailleita hahmoja (suluissa ensiesiintymisen vuosi):[29]

• Bran Mak Morn, piktien viimeinen soturikuningas (1930)
• Breckinridge Elkins, lännensankari, jättimäinen vuoristolainen, jonka seikkailut ovat usein humoristisia (1934)
• Buckner Jeopardy Grimes, lännensankari (1936)
• Conan Kimmerialainen eli Conan barbaari, esihistoriallisen hyborialaisen ajan miekkamies, Howardin tunnetuin hahmo, esiintyy 26 tarinassa, joista yksi on romaani (1932)
• Cormac FitzGeoffrey, ristiretkeläinen (1931)
• Francis Xavier Gordon, seikkailija (1934, perustuu Howardin jo lapsena keksimään hahmoon)
• Kuningas Kall (engl. Kull), soturikuningas (1929)
• Pike Bearfield, lännensankari (1936)
• Punainen Sonja (engl. Red Sonya of Rogatino), soturinainen (1934, esiintyy vain yhdessä tarinassa mutta tuli suosituksi)
• Solomon Kane, 1500-luvun puritaani ja miekkamies, joka taistelee pahaa vastaan (1928)
• Steve Costigan ja Dennis Dorgan, seikkailevia merimiehiä (1929)
• Steve Harrison, yksityisetsivä (1934)
• Turlogh Dubh O’Brien, gaelilaissoturi (1931)

• Conan voittaja. (The Hour of the Dragon, 1935–1936, kirjana 1950.) Toimittanut Markku Sadelehto. Suomennos: Ilkka Äärelä. Kuvittanut Petri Hiltunen. Helsinki: Jalava, 1991. ISBN 951-8954-85-2.
• Almuric. (Almuric, 1939, kirjana 1964.) Suomennos Tuomas Kilpi. Helsinki: Oppian, 2019. ISBN 978-951-877-057-5.

• Conan ja demonit. Toimittanut Markku Sadelehto. Suomennos Ulla Selkälä & Ilkka Äärelä. Kuvittanut Petri Hiltunen. Helsinki: Jalava, 1990. ISBN 951-8954-20-8.
• Conan taistelija. Toimittanut Markku Sadelehto. Suomennos Ulla Selkälä & Ilkka Äärelä. Kuvittanut Petri Hiltunen. Helsinki: Jalava, 1990. ISBN 951-8954-55-0.
• Conan Cimmerialainen. Robert E. Howardin viisi novellia ja runo. Koonnut ja kuvittanut Petri Hiltunen. 2. uudistettu laitos (1. laitos 1991). Suomennos: Leena Peltonen. Helsinki: Jalava, 2001. ISBN 951-887-207-4.
• Yön kuninkaat. Toimittanut Markku Sadelehto. Suomennos: Ulla Selkälä ja Ilkka Äärelä. Fan-sarja. Helsinki: WSOY, 1992. ISBN 951-0-18371-7.
• Kadotuksen kuilu. Toimittanut Markku Sadelehto. Suomennos: Ulla Selkälä. Fan-sarja. Helsinki: WSOY, 1993. ISBN 951-0-18945-6.
• Zambebwein kuu. Toimittanut Markku Sadelehto. Suomentanut Matti Rosvall. Portti-kirjat. Tampere: Tampereen Science Fiction Seura, 2010.
• Mustan rannikon kuningatar ja muita Conan-kertomuksia. Toimittanut Markku Sadelehto. Suomennos: Ulla Selkälä & Ilkka Äärelä. Helsinki: Jalava, 2010. ISBN 978-951-887-421-1.

• ”Zamboulan varjot” (Shadows in Zamboula, 1935), kokoelmassa Velhojen valtakunta (1989)
• ”Kyyhkyt helvetistä” (Pigeons from Hell, 1938), kokoelmassa Outoja tarinoita 1 (1990)
• ”Älä minulle hautaa kaiva” (Dig Me No Grave, 1937) kokoelmassa Kauhupokkari 1 (1991)
• ”Bal-Sagothin jumalat” (The Gods of Bal-Sagoth, 1931), kokoelmassa Pimeyden linnake (1991)
• ”Musta Canaan” (Black Canaan, 1936), kokoelmassa Outoja tarinoita 4 (1992)
• ”Kuoleman musta hurtta” (Black Hound of Death, 1936), kokoelmassa Weird Tales (1992)
• ”Intiaanihauta” (The Horror from the Mound, 1932), kokoelmassa Outoja tarinoita 5 (1993)
• ”Musta muukalainen” (The Black Stranger, 1935), kokoelmassa Mustan jumalan suudelma (1993)
• ”Musta kivi” (The Black Stone, 1931), kokoelmassa Musta kivi (1995)
• ”Yön lapset” (The Children of the Night, 1931), kokoelmassa Lovecraftin lähteillä (2013)

Postuumit romaanit:

• The Treasure of Tranicos (viimeistellyt L. Sprague de Camp), 1980.
• Conan the Avenger (viimeistelleet L. Sprague de Camp ja Bjorn Nyberg), 1984.
• Black Vulmea’s Vengeance, 1987.
• Three Bladed Doom, 1987.
• Conan the Freebooter (viimeistellyt L. Sprague de Camp), 1988.
• Post Oaks and Sand Roughs, 1990.

Howardin novelleja on julkaistu useissa englanninkielisissä kokoelmissa.