Rjazanin alue

Rjazanin alue rajoittuu pohjoisessa Vladimirin alueeseen, koillisessa Nižni Novgorodin alueeseen, idässä Mordvaan, kaakossa Penzan alueeseen, etelässä Tambovin ja Lipetskin alueisiin, lännessä Tulan alueeseen sekä luoteessa Moskovan alueeseen.

Rjazanin alue sijaitsee Itä-Euroopan tasangon keskiosassa. Alueen pohjoisosa on metsää ja eteläosa lehtimetsää ja metsäistä aroa. Alueen läpi virtaa Oka, jonka lisäksi alueella on 500 järveä. Alueella vallitsee leuto mannerilmasto. Keskilämpötila on tammikuussa -10 °C ja heinäkuussa +20 °C. Vuotuinen keskisademäärä on 500 mm.

Mongolit valloittivat alueen 1200-luvulla. Rjazanin itsenäinen suuriruhtinaskunta liitettiin Moskovan ruhtinaskuntaan 1521.

Rjazanin alueen asukasluku on 1 154 114 (vuoden 2010 väestönlaskenta). Alueen suurimmat kaupungit ovat Rjazan (524 927 as.), Kasimov (33 491 as.) ja Skopin (30 376 as.).[1]

Väestöstä asuu kaupungeissa noin 65 %. Aiemman, vuonna 2002 suoritetun väestönlaskennan mukaan suurimmat etniset ryhmät olivat:

• venäläiset 1 161 400
• ukrainalaiset 12 700
• mordvalaiset 7 300
• tataarit 5 600
• armenialaiset 4 500
• valkovenäläiset 3 500
• azerit 2 900
• romanit 2 200
• saksalaiset 1 600
• tšuvassit 1 300
• moldovalaiset 1 100

Rjazanin alue on yksi Venäjän federaation alueista (subjekti) ja sen pääkaupunki on Rjazan. Alue on jaettu hallinnollisesti 25 piiriin ja 12 kaupunkialueeseen. Paikallishallinnon johdossa ovat aluehallinnon päämies ja alueduuma.

Alueella on runsaasti kalkkikiveä, turvetta, fosforiittia, kipsiä, hematiittia ja kivihiiltä. Tärkeimmät teollisuudenalat ovat öljy-, koneenrakennus-, metalli-, rakennusaine-, tekstiili- ja elintarviketeollisuus. Maatalous tuottaa viljaa, sokerijuurikasta, perunaa, vihanneksia, maitoa, lihaa, kananmunia ja villaa.

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Rjazanin alue Wikimedia Commonsissa