Rivière-du-Loup
Rivière-du-Loup on 19 507 asukkaan kaupunki Québecin provinssissa Kanadassa.[2] Se on Rimouskin jälkeen Bas-Saint-Laurentin toiseksi suurin kaupunki ja tärkeä kaupallinen, hallinnollinen ja oikeudellinen keskus.[3]
Rivière‑du‑Loup | |
---|---|
Rivière‑du‑Loup |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Kanada |
Provinssi | Québec |
Perustettu | 1874 |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 84,11[1] km² |
Väkiluku (2016) | 19 507 |
– Väestötiheys | 231,9[1] as./km² |
Aikavyöhyke | UTC-5 |
– Kesäaika | UTC-4 |
Maantiede
Rivière-du-Loup sijaitsee samannimisen joen ja Saint Lawrencen estuaarin yhtymäkohdassa, kaksisataa kilometriä Québecin kaupungista itään.[2]
Kaupunki on rakennettu terassimaisesti kohoavalle rinteelle lähelle Notre-Damenvuoria, ja sieltä avautuu komea näköala Saint Lawrencen joelle ja Laurentideille.[3] Sen tärkeimpiä elinkeinoja ovat metsäteollisuus, matkailu ja palvelualat, suurimpina ryhminä kauppa, koulutus ja julkishallinto.[2]
Historia
Rivière-du-Loupin seutu oli vielä asumatonta erämaata, kun Uuden-Ranskan äveriäin kauppias Charles Aubert de La Chesnaye sai sen läänityksenä vuonna 1673.[2][4] Vuonna 1683 sinne perustettiin lähetysasema, josta tuli pian tärkeä pysähdyspaikka Atlantin rannikolla sijainneisiin siirtokuntiin matkaaville. Vuosina 1744–1763 sen kautta kulki paljon sotilaallisia retkikuntia levottomalle Acadien alueelle, jossa ranskalaiset uudisasukkaat kapinoivat brittejä vastaan.[3]
Seitsemän vuoden sodan (1756–1763) jälkeen Rivière-du-Loupin maat päätyivät osana Québeciä kuvernööri James Murraylle.[3][5] Kuvernööri vuokrasi ne vuonna 1774 irlantilaissyntyiselle Henry Caldwellille, joka puolestaan alivuokrasi ne Malcolm Fraserille ja lopulta myi tämän pojalle Alexanderille (1802).[6] Paikalle rakennettiin ensin postiasema (1828) ja myöhemmin Fraservillen kylä (1850), josta tuli kaupunki vuonna 1874.[3] Vuosina 1860–1900 siitä kehittyi rautatieliikenteen tärkeä risteyskohta, jossa Grand Trunk Railwayn lännestä tuleva rautatie kohtasi Intercolonial Railwayn rannikkoprovinsseihin johtavan rautatien.[3][2] Kaupungin nimi muutettiin Rivière-du-Loupiksi lopullisesti vuonna 1919.[3] Nimi merkitsee "Susijokea".[7]
Väestö
Kanadan vuoden 2016 väestönlaskennan mukaan Rivière-du-Loupin asukasluku oli 19 507 ja vuonna 2011 vastaava lukema oli 19 447.[1]
Asukkaiden suuri valtaosa, yhteensä 18 905 henkilöä, puhui vuonna 2016 äidinkielenään ranskaa. Vuonna 2016 kysyttiin myös kanadalaisten etnistä taustaa. Rivière-du-Loupissa 14 940 henkilöä ilmoitti taustakseen kanadalaisen ja 4 930 ranskalaisen. 570 henkilöä ilmoitti kuuluvansa alkuperäiskansoihin ja 290 niin sanottuihin näkyviin vähemmistöihin, joka Kanadassa käsittää muut etniset ryhmät, kuin valkoiset ja alkuperäiskansat.[1]
Lähteet
- Rivière-du-Loup, Ville statcan.gc.ca. Statistics Canada. Viitattu 22.6.2018. (englanniksi)
- Lechasseur, Antonio: Rivière-du-Loup The Canadian Encyclopedia. Historica-Dominion. Viitattu 4.12.2010. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
- Rivière-du-Loup Commission de toponymie Québec. Viitattu 4.12.2010. (ranskaksi)
- Zoltvany, Yves: Aubert de La Chesnaye, Charles Dictionary of Canadian Biography Online. University of Toronto. Viitattu 4.12.2010. (englanniksi)
- Browne, G. P.: Murray, James Dictionary of Canadian Biography Online. University of Toronto. Viitattu 4.12.2010. (englanniksi)
- Caya, Marcel: Caldwell, Henry Dictionary of Canadian Biography Online. University of Toronto. Viitattu 4.12.2010. (englanniksi)
- Gérald Pechmèze: ”Kanada”, Maailman ympäri 1: Pohjois-Amerikka, s. 25. Porvoo: WSOY, 1986. ISBN 951-0-13996-3.
Aiheesta muualla
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Rivière-du-Loup Wikimedia Commonsissa