Riuttatiira

Riuttatiira (Thalasseus sandvicensis, aiemmin Sterna sandvicensis) on laajalle levinnyt suurehko merilintu. Levinneisyysalueen mukaan se jaetaan joskus kolmeen alalajiin, T. s. sandvicensis Euroopassa ja Afrikassa, T. s. acuflavida Pohjois-Amerikassa ja T. s. eurygnatha Etelä-Amerikassa. Suomessa se ei vielä (2006) ole pesinyt, vaikka satunnaisia yksilöitä Itämeren rannoilla onkin vieraillut.

Riuttatiira
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Eukaryootit Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Rantalinnut Charadriiformes
Heimo: Tiirat Sternidae
Suku: Isotiirat Thalasseus
Laji: sandvicensis
Kaksiosainen nimi

Sterna sandvicensis
Latham, 1787

Alalajit
  • T. s. acuflavidus
  • T. s. eurygnatha
  • T. s. sandvicensis
Katso myös

  Riuttatiira Wikispeciesissä
  Riuttatiira Commonsissa

Ääninäyte
Äänitetty Englannin rannikolla.

Äänitiedostojen kuunteluohjeet

Riuttatiira.Ystad 2017.
Thalasseus sandvicensis

Koko ja ulkonäkö

Selkä ja siivet ovat harmaat, kaula rinta ja pään alaosa valkeat, silmien yläpuoli kesällä musta, loppukesästä talveen otsa valkoinen. Pitkä, kapea tikkunokka musta keltaisella kärjellä. Kookkaampi kuin Suomen yleisimmät tiirat, mutta räyskää pienempi. Pituus on 35–45 cm, siipien kärkiväli 85–105 cm, paino 80–100 grammaa.

Levinneisyys

Riuttatiira ei kuulu Suomen pesimälinnustoon, mutta jo Viron rannikoilla näitä kauniita vaaleita tiiroja tapaa pesimästä. Riuttatiiroja kiertelee kuitenkin Suomenkin merenrannikoilla vuosittain huhti-elokuussa. Suurin osa havainnoista tulee Suomenlahdelta ja Lounaissaaristosta, mutta monesti lajin satunnaisia kiertelijöitä saattaa tavata myös mm. Porin seudulta. Vuonna 2007 riuttatiirasta tehtiin Suomessa ainakin 10 havaintoa, joiden perusteella eri yksilöitä havaittiin noin 6–9. Parhaiten laji oli havaittavissa Hangossa, jossa laji havaittiin yhteensä 7 kertaa (ilmeisesti 5 eri yksilöä koko vuoden aikana).

Elinympäristö

Riuttatiira ei ole yhtä aggressiivinen kuin lapintiira ja naurulokki, ja se pesii joskus näiden lähellä ollakseen suojassa pedoilta.

Ravinto

Riuttatiira syö pääasiassa pieniä kaloja rannikolla tai avomerellä.

Lähteet

  1. BirdLife International: Sterna sandvicensis IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 2.6.2014. (englanniksi)

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.