Risto Ankio

Risto Antero Ankio (s. 15. huhtikuuta 1937 Viiala) on suomalainen seiväshyppääjä. Hän edusti Suomea muun muassa olympialaisissa ja hyppäsi epävirallisen sisäratojen Euroopan-ennätyksen vuonna 1962. Hän on viimeinen terässeipäällä Suomen ennätyksen tehnyt hyppääjä, mutta menestyi myös lasikuituseipäällä.

Ankio sijoittui Belgradin EM-kilpailuissa 1962 kolmesta suomalaisesta heikoimpana neljänneksi. Tokion 1964 olympialaisissa hän oli kahdestoista. Pohjoismaiden mestaruuskilpailuissa hän saavutti hopeaa vuonna 1961 ja pronssia vuonna 1963.

Ankio paransi syyskuussa 1961 Suomen ja Pohjoismaiden ennätyksen tulokseen 458 cm. Tämä jäi viimeiseksi terässeipäällä hypätyksi ennätykseksi. Maaliskuussa 1962 Ankio hyppäsi lasikuituseipäällä epävirallisen sisäratojen Euroopan-ennätyksen 476 cm.

Kesäkuussa 1962 hän voitti Helsingin olympiastadionilla käytyjen Marskin kisojen seiväskilpailun stadionin ennätyksellä 460 cm; tuossa kisassa käytettiin ensimmäistä kertaa Suomessa alastulopaikalla Superlon-vaahtomuovipehmusteita. Kauhavan juhannuskisoissa 1962 Ankio sijoittui tuloksella 450 cm toiseksi kilpailussa, jossa Pentti Nikula hyppäsi uuden maailmanennätyksen 494 cm. Ennätyksensä 487 cm Ankio hyppäsi vuonna 1964.

Ankio voitti Suomen mestaruuden vuonna 1961 sekä saavutti SM-pronssia vuosina 1963 ja 1964. Sisäradoilla hän saavutti SM-hopeaa vuonna 1962. Hän edusti seuratasolla Viialan Viriä ja Lauttasaaren Pyrintöä. Hänen valmentajansa oli Valto Olenius.

Työura

Risto Ankio valmistui ekonomiksi Helsingin kauppakorkeakoulusta 1960 ja työskenteli sitten pari vuotta Helsingin kaupungin tietokonekeskuksessa IBM 1401 -suurtietokoneen parissa. Hän opiskeli lisää tietotekniikkaa ASLA-Fulbright-stipendiaattina Kalifornian osavaltionyliopistossa Los Angelesissa (CSULA) 1964–1965 ja sitten kesän ajan General Electric -yhtiössä Arizonan Phoenixissa. Hän sai työpaikan Nokia-yhtiöstä ja teki työuransa pankkien automaattisen tietojenkäsittelyn parissa.[1][2][3]

Lähteet
  • Siukonen, Markku: Urheilukunniamme puolustajat – Suomen olympiaedustajat 1906–2000, s. 16. Jyväskylä: Graface, 2001. ISBN 951-98673-1-7.
  • Risto Ankio Tilastopaja (vaatii kirjautumisen, maksullinen palvelu).

Viitteet
  1. 17 Asla-stipendiaattia vuodeksi USA:han. Helsingin Sanomat, 16.8.1964, s. 8. Näköislehti (maksullinen).
  2. Risto Ankio, 80 vuotta 15.4.2017 Seivästalli. 2017. Viitattu 27.6.2022.
  3. Ankio, Risto: Näin päädyin Nokialle töihin vuonna 1965 net.fujitsu.fi. Viitattu 27.6.2022.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.