Ristikukkaiskasvit

Ristikukkaiskasvit (Brassicaceae) on Brassicales-kasvilahkon suurin heimo. Siihen kuuluu noin 340 sukua ja näihin yli 3 350 lajia[2], joita tavataan kaikkialla maailmassa, varsinkin lauhkeilla alueilla, kuten Välimeren seudulla.[3] Heimon nimellä on useita synonyymejä: Cruciferae, Drabaceae, Erysimaceae, Raphanaceae, Sisymbriaceae, Stanleyaceae ja Thlaspiaceae.

Ristikukkaiskasvit
Rapsin kukkia, joiden muoto on antanut heimolle suomenkielisen nimen.
Rapsin kukkia, joiden muoto on antanut heimolle suomenkielisen nimen.
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Kladi: Siemenkasvit Spermatophyta
Kladi: Koppisiemeniset Angiospermae
Kladi: Aitokaksisirkkaiset (eudicots)
Kladi: Aitokaksisirkkaisten ydinryhmä
Kladi: Rosidit (rosids)
Kladi: Malvidit (rosid II, malvids)
Lahko: Brassicales
Heimo: Ristikukkaiskasvit Brassicaceae
Juss.
luokitusjärjestelmä: APG III[1]
Katso myös

  Ristikukkaiskasvit Wikispeciesissä
  Ristikukkaiskasvit Commonsissa

Ristikukkaisiin kuuluu sekä yksi- että monivuotisia kasveja[3]. Osa lajeista on yleisiä peltojen, pientareiden ja joutomaiden rikkaruohoja, mutta osa taas tunnettuja hyötykasveja. Joitakin lajeja käytetään myös koristekasveina. Tutuista viljelykasveista muun muassa kaalit, sinapit, rypsi, nauris, lanttu ja retiisi kuuluvat tähän heimoon.

Ristikukkaiskasvien erottaminen toisistaan on vaikeaa,[4] varsinkin sellaisena vuodenaikana, jolloin niissä ei ole kukkia eikä siemeniä. Heimolle tyypillinen hedelmän tyyppi on litu, jonka muoto on yksi parhaista lajituntomerkeistä.

Ristikukkaiskasvien sukuja

Heimoon kuuluu 343 hyväksyttyä sukua.[5]

Luettelo on toistaiseksi epätäydellinen katsaus ristikukkaiskasvien suvuista. (Sukujen rajaus ja siitä johtuen myös sukujen lukumäärä vaihtelevat eri lähteissä.)

Aiemmin tunnettuja sukuja:

  • Hietapitkäpalot (Cardaminopsis) → yhdistetään lituruohoihin
  • Kynsimökrassit (Cardaria) → yhdistetään krasseihin
  • Variksenkrassit (Coronopus) → yhdistetään krasseihin
  • Hammasjuuret (Dentaria) → yhdistetään litukoihin
  • Kynsiköt (Drabella) → yhdistetään kynsimöihin
  • Kevätkynsimöt (Erophila) → yhdistetään kynsimöihin
  • Litutillikkeet (Hugueninia) → yhdistetään litutilleihin
  • Soikkiot (Hymenolobus) → yhdistetään kesäkrasseihin
  • Rakkolidut (Lesquerella) → yhdistetään sukuun Physaria
  • Pääskynkukat (Pritzelago) → yhdistetään kesäkrasseihin
  • Maustekrassit (Wasabia) → yhdistetään lituyrtteihin.[5]

Ristikukkaiskasvien lajeja

Lähteet

  1. Stevens, P. F.: Main Tree Angiosperm Phylogeny Website. 2001–. Missouri Botanical Garden. Viitattu 24.1.2016. (englanniksi)
  2. Rorippa behcetii (Brassicaceae), a new species from Turkey Ann. Bot. Fennici 45: 485–487.
  3. The Seeds Site
  4. Luontoportti: Keltasinappi
  5. Govaerts, R. et al.: Brassicaceae Plants of the World Online. 2022. Royal Botanic Gardens, Kew. Viitattu 27.11.2022. (englanniksi)

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.