Rinkeli (leivonnainen)

Rinkeli tai rinkilä on renkaan tai silmukan muotoinen vehnäleivonnainen.[1] Tunnettu suomalainen perinneleivonnainen on viipurinrinkeli.

Viipurinrinkeli

Rinkeli yleistyi Euroopassa keskiajalla. Sen omintakeinen muoto kuvaa rinnan päälle ristiin asetettuja käsivarsia, mikä oli keskiajalla yleinen tapa rukoilla. Tarinan mukaan eräs italialainen munkki olisi 600-luvulla kehittänyt tämän tavan pohjalta leivonnaisen. Hän antoi oppilailleen lahjaksi pieniä leipiä, jotka oli muotoiltu muistuttamaan lasten ristikkäin asettamia käsiä. Leivonnaisen nimeksi tuli pretiolas – pieni palkinto. Leipurit ympäri Euroopan omaksuivat ajatuksen, ja rinkelistä tuli onnen, pitkän elämän ja menestyksen symboli. Esimerkiksi saksalaiset lapset ripustivat uutenavuotena kaulaansa rinkeleitä.[2]

Rinkelistä tuli vielä kuuluisampi vuonna 1510, kun turkkilaiset joukot yrittivät öisin kaivautua Wienin muurien ali. Kaupungin yöllä työskentelevät leipurit kuulivat metelin ja turkkilaisten aikeet estettiin. Kiitoksena tästä leipurit saivat omaksi sinetikseen rinkelin kuvan, ja siitä on sittemmin tullut kaikkien leipureiden ja leipomoiden tunnus.[2]

Suomessa rinkeli saapui Viipuriin 1300-luvulla fransiskaanimunkkien myötä. Kun luostarin toiminta uskonpuhdistuksen jälkeen lakkasi, myös kansa tutustui rinkelin valmistuksen saloihin. Vähitellen rinkelistä tuli yläluokan herkku, ja Viipurista toimitettiin rinkeleitä Turun Akatemian vihkiäisiin 1649 ja Pietarin yläluokalle 1700-luvulla. Viipurista rinkelintekotaidot levisivät Lappeelle ja muualle Itä-Suomeen.[3]

Katso myös

Lähteet
  1. Rinkeli Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten keskus ja Kielikone Oy. Viitattu 25.2.2018.
  2. Varifrån har kringlan fått sin form? Världens Historia. Varldenshistoria.se. Viitattu 27.2.2018. (ruotsiksi)
  3. Ruoka - Karjalan liitto Karjalan liitto ry. Viitattu 25.2.2018.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.