Hiilidisulfidi
Hiilidisulfidin kemiallinen kaava on CS2 ja rakennekaava S=C=S. Se on hiilen ja rikin yhdiste, jota kutsutaan myös nimillä rikkihiili, hiilibisulfidi tai hiilisulfidi. Sitä käytetään viskoosin valmistukseen.[1]
Hiilidisulfidi | |
---|---|
Tunnisteet | |
Muut nimet |
Rikkihiili hiilibisulfidi hiilisulfidi |
CAS-numero | 75-15-0 |
Ominaisuudet | |
Molekyylikaava | CS2 |
Moolimassa | 76,1 g/mol |
Ulkomuoto |
Väritön neste, epäpuhtaana vaaleankeltainen |
Sulamispiste | –112 °C |
Kiehumispiste | 46 °C |
Tiheys | 1,26 g/cm3 |
Liukoisuus veteen | 0,2 g / 100 ml (20 °C) |
Hiilidisulfidi on normaaliolosuhteissa olomuodoltaan väritön neste, jolla on tunnusomainen haju. Sen moolimassa on 76,1 g/mol, sulamispiste –111 °C, kiehumispiste 46 °C, suhteellinen tiheys 1,26 g/cm3 (vesi = 1,0 g/cm3), liukoisuus veteen 0,2 g/100 ml 20 °C:n lämpötilassa, leimahduspiste –30 °C c.c., itsesyttymislämpötila 90 °C ja CAS-numero 75-15-0.
Koska hiilidisulfidi on tulenarkaa, se tyypillisesti varastoidaan vesikerroksen alle. Se on myös hyvin myrkyllistä ihmiselle.[1]
Hiilidisulfidia valmistetaan metaanista ja rikistä tai antamalla amorfisen hiilen reagoida rikkihöyryn kanssa sähköuunissa.[1]
Hiilidisulfidi muodostaa ksantaatteja alkoksideista tai alkoholeista emäksen avulla. Reaktiolla valmistetaan viskoosikuitua selluloosasta. Toisin kuin selluloosa, selluloosaksantaatti ((C6H9O4-O-C(=S)-SNa)x) voidaan saada liukenemaan natriumhydroksidiliuokseen. Väkevä liuos, ns. viskoosi, vedetään kuiduksi ja edelleen kelataan happokylpyyn, jossa selluloosaksantaatti hajoaa takaisin selluloosaksi. Vesipesun jälkeen kuitu on valmis. Samalla menetelmällä valmistetaan myös keinotekoisia makkarankuoria, joita voidaan vahvistaa muista kuiduista tehdyllä paperilla.
Lähteet
- Spectrum tietokeskus: 16-osainen tietosanakirja. 3, Eng–Hiu, s. 566–567. Helsinki: WSOY, 1977. ISBN 951-0-07242-7.