Rikkihapoke
Rikkihapoke on heikko happo, joka syntyy rikkidioksidin (SO2) reagoidessa veden kanssa.[1]
Rikkihapoke | |
---|---|
Tunnisteet | |
CAS-numero | 7782-99-2 |
Ominaisuudet | |
Molekyylikaava | H2SO3 |
Moolimassa | g/mol |
Ulkomuoto | Neste, väritön |
Sulamispiste | °C ( K) |
Kiehumispiste | °C ( K) |
Tiheys | g/cm3 tai g/dm3 |
SO2(g) + H2O(aq) → H2SO3(aq)
Rikkihapoketta ei tunneta puhtaana, vaan ainoastaan vesiliuoksena.[1] Se on kahdenarvoinen heikko happo, ja se protolysoituu seuraavan kaavan mukaan.
H2SO3 HSO3- + H+
Rikkihapoke voi protolysoitua edelleen:
HSO3- SO32- + H+
Ioni HSO3- on vetysulfiitti-ioni, ja SO32- on sulfiitti-ioni. Rikkihapokkeen suolat, joissa sulfiitti-ioni esiintyy, ovat sulfiitteja[1].
Ympäristö
Fossiilisten polttoaineiden käytössä syntyvä rikkidioksidi reagoi veden kanssa muodostaen rikkihapoketta, joka aiheuttaa jonkin verran vesistöjen ja sadeveden happamoitumista. Rikkihapokkeen vaikutus happamoitumiseen on kuitenkin vähäinen verrattuna rikkihappoon, jota syntyy rikkidioksidin hapettuessa rikkitrioksidiksi ja tämän reagoidessa veden kanssa.
Käyttö
Rikkihapoketta käytetään muun muassa valkoviinin säilöntään. Sen E-koodi on E220.
Lähteet
- E.M.Karamäki: Epäorgaaniset kemikaalit, s. 173. Kustannusliike Tietoteos, 1983. ISBN 951-9035-61-3.