Riitta Jallinoja

Riitta Jallinoja (o.s. Haantie[1], s. 1943) on suomalainen sosiologi, joka nimitettiin Suomen ensimmäiseksi perhesosiologian professoriksi Helsingin yliopistossa[2] vuonna 2002[3]. Hänet tunnetaan muun muassa naisen asemaa, perhettä ja modernia elämää koskevista tutkimuksistaan.[1]

Jallinoja suoritti sosiologian tohtoritutkinnon Helsingin yliopistossa vuonna 1983. Hänen väitöskirjansa oli nimeltään Suomalaisen naisasialiikkeen taistelukaudet (1983) ja se oli Aura Korppi-Tommolan mukaan eräs ensimmäisiä suomalaisia nykyaikaisen naisnäkökulman omaksuneita väitöskirjoja.[4] Jallinoja on julkaissut alallaan useita teoksia ja johtanut muun muassa Suomen Akatemian rahoittamaa perheen murros -tutkimushanketta, osallistunut lukuisiin alan kansainvälisiin tutkimushankkeisiin ja tieteellisiin neuvottelukuntiin sekä ohjannut useita perhesosiologian alaan kuuluvia väitöskirjoja.[2]

Jallinojalle on myönnetty Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto, sekä muun muassa Helsingin yliopiston J. V. Snellman- ja Väestöliiton Elsa Enäjärvi-Haavio -palkinnot. Hän toimi myös valtiotieteellisen tiedekunnan varadekaanina.[2] Hänen puolisonsa on arkkitehti Reijo Jallinoja.[5]

Jallinoja valittiin Suomalaisen Tiedeakatemian jäseneksi vuonna 2001.[6]

Teokset
  • Changes in the Life Patterns of Families in Finland: National Report Based on Statistics and Earlier Studies, 1980 (Elina Haavio-Mannilan kanssa)
  • Suomalaisen naisasialiikkeen taistelukaudet, 1983, (diss.)
  • Moderni elämä, 1991.
  • Perheen aika, 2000.
  • Perheen vastaisku: familistista käännettä jäljittämässä, 2006.
  • Families, Status and Dynasties: 1600-2000, 2017.

Lähteet
  1. Weilin + Göösin tietosanakirja 2, s. 726. Espoo: Weilin + Göös, 1992.
  2. Riitta Jallinoja http://www.vainotannerinsaatio.fi. 2014. Väinö Tannerin säätiö. Arkistoitu 7.12.2014. Viitattu 6.12.2014.
  3. Oikeustieteellisen tiedekuntaneuvoston kokouspöytäkirja (kokouspöytäkirjat) Tiedekuntaneuvoston pöytäkirjat. 19.9.2002. Helsinki: Helsingin yliopisto, sosiologian laitos. Arkistoitu 9.12.2014. Viitattu 6.12.2014.
  4. Aura Korppi-Tommola: Naisliikkeen ja naishistorian vuorovaikutus. Tieteessä tapahtuu, 2004, nro 2, s. 17-22. Artikkelin verkkoversio (pdf). Viitattu 6.12.2014. (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. Suomalainen tietosanakirja, osa 9 (pikatieto a-j), s. 559, art. Jallinoja, Reijo. Weilin & Göös, 1991. ISBN 951-35-4653-5.
  6. Suomalaisen Tiedeakatemian varsinaiset jäsenet 2.9.2014. Suomalainen Tiedeakatemia. Viitattu 2.7.2015.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.