Riippilänjärvi
Riippilänjärvi on Pirkanmaalla Sastamalassa Karkussa sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistön Kokemäenjoen alueen Kuloveden alueeseen. Järvi on osa Rautaveden aluetta.[1][2]
| Riippilänjärvi | |
|---|---|
 Näkymä Riippilänjärvelle Hoikan opiston rannasta. |
|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pirkanmaa |
| Kunnat | Sastamala |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Kuloveden alue (35.13) |
| Laskuoja | Koskenoja [1] |
| Järvinumero | 35.131.1.002 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 69,9 m [1] |
| Rantaviiva | 7,407 km [2] |
| Pinta-ala | 0,70036 km² [2] |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Maantiede
Järven pinta-ala on 70,0 hehtaaria ja sen pituus on 2,1 kilometriä ja leveys 700 metriä. Linnais ja Järventaustansaari jakavat järven kahteen osaan. Järven luusua sijaitsee järven lounaisrannalla, josta saa alkunsa 800 metriä pitkä Koskenoja, joka laskee Rautaveteen Äijärinlahdessa.[1][2]
Järven rantaviiva on 7,4 kilometriä pitkä ja ranta on puoliksi moreeni- ja kalliopohjaista metsämaastoa ja puoliksi peltoa tai golfkenttää. Järvi on keskellä Palvialan taajamaa ja asutusta on myös järven rannoilla.[1][2]
Järven lounaisrannalla sijaitsee Lakeside Golf, kaakkoisrannalla Karkun harmaakivikirkko. Kaakkoisrantaa sivuaa kirkon luona Tampereen ja Porin välinen rautatie. Järven mukaan on nimetty lähistölle Riippiläntie ja Riippilänpolku.[3] Riippiläntie on vanhan Turun ja Tampereen välisen valtatie 9:n osa.
Historia
Ensimmäinen hakemus saada laskea järvi on vuodelta 1820. Vuonna 1852 tilanomistaja F.W.Caloander ja kumppanit hakivat lupaa kuivauttaa Riippilanjärven ja saivat siihen luvan vuonna 1857. Järvelle tehtiin vain pieni pinnanalennus vuonna 1868. Samoilla asioilla oli Eino Stark ja kumppanit, kun he vuonna 1922 hakivat lupaa laskea järveä ja saivat siihen luvan 1930.[4][5]
Lähteet
- Riippilänjärvi, Karkku (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
- OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 16.12.2014.
- Mattila, Heli: Tienviittojen viestit, s. 20. Tampereen yliopisto, 2001.
- Turun maakunta-arkisto: järven kuivatus (Arkistoitu – Internet Archive), 1857
- Anttila, Veikko: Järvenlaskuyhtiöt Suomessa, s. 257. Kansatieteellinen arkisto 19. Helsinki: Suomen Muinaismuistoyhdistys, 1967. Forssan kirjapaino OY.
| Kokemäenjoen alue (35.1) • Vanajaveden–Pyhäjärven alue (35.2) • Näsijärven–Ruoveden alue (35.3) • Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alue (35.4) • Ikaalisten reitin valuma-alue (35.5) • Keuruun reitin valuma-alue (35.6) • Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alue (35.7) • Vanajan reitin valuma-alue (35.8) • Loimijoen valuma-alue (35.9) |