Riilahden meritaistelu

Riilahden meritaistelu (ven. Гангутское сражение, Gangutskoje sraženije (suom. Hankoniemen taistelu); ruots. Sjöslaget vid Hangö udd (suom. Hankoniemen meritaistelu) tai Slaget vid Rilax (suom. Riilahden taistelu)) oli suureen Pohjan sotaan sisältynyt meritaistelu, joka käytiin Ruotsin ja Venäjän laivastojen välillä Hankoniemen (ruots. Hangö udd, josta johd. aik. ven. Гангут, Gangut) pohjoispuolella sijaitsevassa Riilahdessa vuonna 1714. Taistelu oli Venäjän Itämeren laivaston ensimmäinen merkittävä voitto.

Riilahden meritaistelu
Osa suurta Pohjan sotaa
Maurice Baquoi: Riilahden meritaistelu, kaiverrus, 1724—1727.
Päivämäärä: 7. elokuuta 1714 Paikka: Riilahti, Bromarv Lopputulos: Venäjän voitto
Osapuolet
Ruotsi	Venäjän keisarikunta
Suuren Pohjan sodan taistelut Narva | Väinäjoki | Kliszow | Pultusk | Jakobstadt | Posen | Punitz | Freustadt | Lesnaja | Pultava | Helsingborg | Gadebusch | Helsinki | Kostianvirta | Napue | Riilahti

Ruotsin avomerilaivastolla oli vaikeuksia liikkua tyvenen vuoksi, ja tämän vuoksi venäläiset kaleerit saivat etulyöntiaseman. Venäläisillä oli myös huomattava ylivoima.[1] Ainoat alukset, jotka saatiin estämään venäläisten rynnäkköä, olivat 18 tykillä varustettu tykkiproomu[2] HMS Elefanten (kontra-amiraali Nils Ehrenskjöldin lippulaiva), kaleerit Örnen, Tranan, Gripen, Laxen, Geddan ja Valfisken sekä saaristolaisveneet Flundran, Mörten ja Simpan.

Kaleereissa oli vain kaksi isompaa keulatykkiä ja runsaasti pienempiä niin sanottuja nikhakoja. Örnenin keulatykit olivat 36-naulaiset eli osaston suurimmat, muissa kaleereissa oli 18-naulaiset tykit. Lippulaiva hinattiin kaleerien voimin ahtaan salmen suulle, kaleerit ryhmittyivät sen ympärille ja salmi tukittiin upottamalla sen ahtaimpaan kohtaan suurin saaristolaisveneistä. Taistelu kesti koko päivän, mutta auringon laskiessa ruotsalaiset kaleerit oli upotettu tai vallattu ja Elefantenkin joutunut venäläisten haltuun. Venäläiset kunnostivat aluksen ja takiloivat sen uudelleen kolmimastokuunariksi. Venäläisten omatkin tappiot olivat raskaat.[2]

Venäjän laivastossa on lähes aina ollut taistelun mukaan nimetty laiva. Merkittävimpiä olivat vuonna 1908 tilatut Gangut-luokan taistelulaivat. Pietarin keskustassa on taistelun mukaan nimetty katu, Gangutskaja ulitsa. Venäjän laivaston päivää vietetään heinäkuun viimeisenä sunnuntaina voiton muistoksi.[3]Suomen laivastossa taistelun mukaan on nimetty miinalaiva Riilahti.[4][5][6]

Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas Aleksanteri II pystytti graniittiristin Riilahden taistelun kunniaksi vuonna 1870. Muistomerkki sijaitsee Riilahden kartanon alueella.